Siirry pääsisältöön

Pikku toipilas

Aivan ensimmäiseksi täytyy todeta että ompa mulla kauhean suuri, ihana urakka edessä kun lueskelen kuluneet viikon kuulumiset. Viime viikonloppuna ehdin käydä katsomassa postauksia, mutta omat jäi tekemättä, sillä...
Ea-Kreetalle nousi lämpö perjantaina ja illalla kuumetta oli jo 39,6. Koska tämä oli kuukauden sisällä jo kolmas kerta, kävimme lauantaiaamulla päivystyksessä. Saimme kuumekipulääkettä (pronaxen) ja hengitettävää "astma-lääkettä" (ventolinea babyhalterilla).
Päivät ja yötkin Ea oli koko ajan sylissä. Pronaxenista ja supoista huolimatta nukkui tooosi paljon.
Maanantai aamulla soitin uudestaan TK:n, yleiskunto niin huono ja vaipan vaihdoin viimeksi su iltapäivällä. Verikokeisiin ja reilun tunnin odottelun jälkeen lääkärille. Tulehdusarvo 177 ja keuhkoista kuului jotain. Koska vointi neidillä vetämätön lähetteen lisäksi käsky mennä keskussairaalaan kiireenvilkkaan
.
Yhdeltä olimme siellä, kahden jälkeen lääkärille; laittoi tipan jo valmiiksi tai sen kanyylin (neljäs yritys onnistui :S) röntgenin kautta tartuntatautienosastolle. Keuhkokuume.
Osaltolla hoitaja toi supon. Ja iskä tuli ennen viittä ja lähdin syömään ja ostamaan eväitä. Kun tulin takaisi kuuden jälkeen tilanne oli sama, joten meni kysymään hoitajilta tarviiko meidän tänne edes jäädäkään!? "Kauhea kiire, ei olla ehditty katsomaan tietoja koneelta. No, katson heti. Jaha antibioottia." Kysyin että tarviko sitä tippaa. Hoitaja katsoi uudestaan paperit. Sitten seitsemältä, 3,5h osastolla, neiti sai ekan lääkkeen ja suola-ja sokeritipat.
Sylissä pää äidin, isin olkapäällä oli paras olla.
Hereillä oli pieniä ehtiä.
Onneksi imettävänä äitinä sain sängyn huoneeseen ja sain yöpyä siellä.
Eakin nukahti sänkyyn, nyt kun saattoi turvallisestilutkulle nukahtaa. :)

Tiistai-illalla isi tuli Emman kanssa ja eka hymy tuli moneen päivään. Voi kun valloittava virnistys toi ilon kyyneleet äidin silmiin. :)


Keskiviikkona kuume laski. 37,2, mutta olo kipeä ja itkuinen joten pronaxenia ja suppoja säännöllisin välein. Luomet varsinkin turvoksissa nesteestä. Ihana yöhoitaja huomasi asian ja pyysi luvan pienentää tippaa :)

Torstaina pääsimme siitä kokonaan eroon. Antibiootti toki vielä suoneen.
Tulehdus arvo oli jo hyvä 50, mutta limaisuuden takia lääkäri suositteli jäämään vielä yöksi. Kumpikin korva lisäksi samea, tullessa vain toinen.
Veri kokeet ym, liman imeminset jne. Kyllä neitiä on pidetty kiinni ja itkenyt on paljon. Hoitajia oppi "pelkäämään"
Torstaina hoitaja auttoi kylpyyn ja sai lähtiessään iloisia virnistyksiä ja käden noston :)


To illalla isi tuli sisarusten kanssa käymään. Voi ku pieni leuka loksahti auki ja hakkas käsillään "tuulikaapin" ovea. Iloisia ilmeitä sisarusten ympyröimänä!



Arttu toi hampurikaupan pehmokoiran.

Perjantai aamulla laulettiin: "Mennään kotiin, jee-a! Mennään kotiin, mennäänkotiipäin!"

Pikkutirsat isiä odotellessa.
Tuo itse pintainen teipin pala on vieläkin päässä ja hiuksissa kiinni. Ei auttanut kylpyöljyt.Partaterällä vedetty ohimot korkealle, taitaa 1v kuvassa vielä näkyä muisto tässä reissusta. :)
Ea oli niin onnessa kotiin pääsystä, ettei malttanut nukahtaa ollenkaan koko loppupäivänä. Yöllä ja viime yönä kuumetta taas 38. Mutta pikku hiljaa meidän toipilas selättää mokoman keuhkokuumeen. Antibioottikuurin avulla
Ja esirukouksien :)

Kommentit

-T sanoi…
Paranemisia suloiselle pikkuiselle!!! Voi reppanaa.. On teillä ollut rankka jakso! Onneksi tauti hoidossa ja lääkekuurinhan pitäisi olla "täsmälääke"
Lennu sanoi…
No onpas ollut varsinainen reissu teillä. Onneksi jo paranemaan päin.
Tulee mieleen oma sairaalareissu keskimmäisen poikani kanssa, 10 päivää karanteenissa ja hirveet lääkkeet suoneen kun pöpö oli niin tiukassa, että ei meinattu saada pois. Taisi olla 10 kk silloin, nyt on jo 24 v.

Enkeleitä teille sinne toivoopi Lennu!
Mari T sanoi…
Voi pikkuista. Onneksi olette päässyt jo kotiin ja neitikin parantumassa. Aina niin kurjaa kun lapsi joutuu sairaalaan asti.
Siunausta Ea:lle ja koko porukalle.
Krisse sanoi…
Voi pientä potilasta..ihan itkettää kun ajattelee sairasta lasta. Tuntui niin surkealta kun oma lapsenlapsi on samanlainen pikkuinen. Onneksi nykyaikana taudit saadaan lääkkeillä paranemaan aika nopeasti.

Toivottavasti pikku potils on ihan terve kohta.
Hyvää sunnuntaita toivottaa Krisse
malla sanoi…
no onpa teillä ollu siellä rankka viikko!! voi että!
muistetaan teitä rukouksin ja toivotaan,että kuume hellittää otteensa pikku-neitistä <3
voimia koko perheelle!
Vuokko sanoi…
Voi pientä poloista, kovasti paranemista toivon. Niin tuttua on itsellekin sairaalansängyn vierellä, oman lapsen unen vartioiminen, että tippa tuli silmäkulmaan kun postaustasi luin...
Marge sanoi…
Teillä on ollut rankkaa! Onneksi pikkuhiljaa mussukka paranee!!
Voimia ja siunausta!
Henttuset sanoi…
Voi pieni Ea, onneksi paranemaan päin! Jaksamista koko perheelle ja paljon haleja pikkupotilaalle!!
Maaka sanoi…
Kaunis kiitos teille kaikille viesteistänne!
Kyllä sitä ajatteli, ettei kovin kauas tarvi mennä ajassa taaksepäin tai rajojen ulkopuolelle, keuhkokuume oli/on näin pienelle varmasti kuolemaksi. Kyllä on äideillä kovaa....
Mun ei tarvinnut (enkä edes antanut)murehtia sitä vaihtoehtoa ollenkaan :) Tauti ja kipu saadaan lääkkeillä hallintaan, toimenpiteet aiheuttavat toki kipua ja itkua sekä kiukkua pikku potilaassa, mutta kaikki hänen parhaakseen.
Sitä miettii mikähän on ollutkaan esirukousten voima ja apu...?!

Nyt ymmärtää äiteen puheet: "Varokaa nyt ettei muutu keuhkokuumeeksi!"


P.S. Mukavaa Vuokko kun jätit viestin, vilaisin pikapikaa yhtä plogiasi. Jee, sieltähän löytyy kaikkea kivaa ja ideoita :)
Anonyymi sanoi…
Mä kyyneleet valuen luin teidän pikkuisen sairaala reissusta...olen aina ihan sekaisin kun meidän pienet lapset sairastaa...ihan jokaisen kanssa on itku ollut silloin herkässä...(olen ite pienenä sairastanut niiin paljon että se tunne kun on huono olo ja lisäksi sairaalan -70 luvun tunnelma on syöpynyt ikuisiksi ajoiksi muistiini...no onneksi nykypäivänä on jo toista lapsen olla sairaalassa...)

Mutta IHANAA kun neito pikkuinen alkaa selättämään mokoman taudin...reissu oli varmasti rankka tytölle ja puhumattakaan äidille sekä muulle perheelle seurata sivusta kun ei voi oikein mitenkään pienen oloa helpottaa...onneksi kuitenkin on syli johon rutistaa...se tuo jo varmasti lohtua...molemmille, sekä sylissä olijalle että sylissä pitäjälle...

VOIMIA ja *halaus* Mi-Ma
Maaka sanoi…
Sairaalan käytävällä kohtasin sukulaismiehen, 7v poika oli ollut pari tuntia tajuttomana ja nyt tutkittiin syytä: "Tää on kauhiaa kun lapsi sairastaa, on niin avuton olo kun ei voi itte tehdä mitään..."

Ealle kun laitettiin sitä tippajuttua ym pitelin itse kiinni ja lopuksi hoitaja. Sivusta kattoa kun lapsi luo anovia katseita... Ei voinut kuin kädet puristaa yhteen ja sopertaa: "Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä...." Onneksi voin tehdä jotain, rukoilla. Kieli, mieli ei pystynyt kauniisiin pyyntöihin, sanoihin, mutta kummasti tässä tutussa lasten rukouksessa oli kaikki mitä tarvitsimme.

Se on ihanaa kun saa puristaa lastaan sylissä eikä tarvitse kattoa vierellä kun laps makaa letkuissa ja piuhoissa sängyllä.

Sairaala reissun hyvä puoli: EA SYÖ KIINTEITÄ PALJON PAREMMIN! :)
Taru sanoi…
Voi että, kyllä täälläkin silmät kostu kun luin postausta :( Hyvä että nyt ollaan jo paranemassa. Voimia ja jaksamista laitan minäkin sinne tulemaan. Ja meidän 15 kuinen Eakin laittaa kaimalleen terkkuja :)
Maaka sanoi…
Terveiset kerru eteenpäin :)

_Täytyy tässä sennoitua että yrittää vielä on toipilas. Syliä ja sylissä nukkumista... Kyllä tässä vie siivota ehtii myöhemminkin, ei pyykit mihinkään karkaa ;)
Anonyymi sanoi…
Näitköhän sairaalassa meijän kummipojan iskän..hmm.. kummipoika 7v oli just viikko sitte viety ambulanssilla ja oli ollu tunteja tajuttomana..

Enkeleitä Ealle <3

Nelli
Maaka sanoi…
Joo just se sukulaismies :)
Markus oli jutellut Jukankin kans ku tuli kattomaan kummipoikaa. Tehon jälkeen samalla osastolla ja näin pojan ja äiskän kun odottivat papereita ym toiselle osastolle...

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Diy saippua ja nestesaippuaa

Olin syksyllä kansalaisopiston saippua kurssilla, ja tein urakalla useammanlaista saippuaa näiden kahden laadun lisäksi. Muutaman viikon päästä siitä tormäsin litran oliiviöljypulloihin 0,50e kpl, joten sitten pidin vielä saippuapajan kotonakin 😄 Meillä on suihkussa käytössä palasaippua. Ne on virkkaamissani pussukoissa, joissa niitä on kätevä käyttää ja sitten ripustaa hygienisesti kuivumaan. Näin korona aikana nestesaippua kului kovasti käsiä pestäessä ja ne myös kuivattivat käsiä. Joten päätin kokeilla onnistuisiko nestesaippua itsetehdystä palasaippuasta. Raastoin perusohjeella tehtyä palasaippuaa ja yhden hunajasaippouan lisäksi. Saippuaa oli muuten nautinto raastaa,  just täydellinen koostumus. Tutkin ohjeita netistä ja valitsin yksinkertaisimman. Koska vesi on nestesaippuassa se pilaantuva osa, keitin sitä vähintään viis minuuttia ja annoin jähtyä. Ohjeeksi tästä ei nyt sitten kuitenkaan ole, sorry! Oon tehnyt nyt kaks kertaa. Ekalla kertaa jotain litra vettä ja desi saippuaa o

Diy pyykkietikka

Mä oon jo jokin aika sitten siirtynyt käyttämään vallan pyykkietikkaa huuhteluaineen sijaan. Viime viikolla sen sijaan että olisin hakenut kaupasta valmiin tuotteen, tein netistä  kuinka sitä vois tehdä itte ja edullisemmin. Eipä tuo mitään rakettitiedettä ollut, haaste oli lähinnä mistä eteerinen öljy.  Mä halusin sitä heti ja muutenkin en oo pariin vuoteen tilannu mitään nettikaupasta, joten lähikaupasta pitäisi löytyä. Joku oli käyttänyt ihan saunatuoksuja, joten päätin aloittaa kans niillä. Mandariini ja greippi toimivat hyvin, paitsi luin sitten myöhemmin että sitrusöljyt ei oo pyykkikoneelle hyväksi.  Eilen piti tehdä lisää ja Rajamäen väkiviinaetikkaa lisäksi ostin Salmiakki tuoksuöljyn ( siinäkin on appelsiinia, huoks) Vielä on kokeilematta miltä salmiakkitipat puhtaassa pyykistä tuoksuu. Öljytipat kelluvat selvästi pinnassa, joten muistaa ainakin ravistaa ennen koneen lokeroon laittamista. Pulloihin liimailin etiketit

Asuntovaunun maalausta

Syksyllä isännys ähisi eräänä iltana muutaman tovin ennen kuin sai vaunun liinojen, pyöreiden puukalikoiden ym avulla hinattua talliin. Ei riittänyt että otti pois renkaat, myös akselin joitui ottamaan pois alta että mahtui ovista sisälle. Tallissa se on odottanut kevättä ja innostusta. Lämpöiset päivät saivat innostuksen heräämään. Joten tämän vappuviikonlopun projektiksi otettiin vaunun maalaus. Hiomista ja teippausta. Pellikattomaalia ja sähkökäyttöinen ruisku. Valkoista ja harmaata.  Tässä vaiheessa näyttää aikastakin hyvältä!?! Vanhenenee ihan silmissä... hyvällä tavalla! :D Saa nähdä mikä on lopputulos. Kolmaskin väri tähän vielä tulee (+mustat listat). Arvaatko mikä? ;) Tältä näytti su illalla, kun ekaa harmaata kerrosta vedettiin. Päivällä sataneen valkoisen lumen ja harmaiden pilvien kunniaksi?  Tässä meidän inspiraatio kangas väritykseen: Vaaleanturkoosia tietenkin saa meidän vaunu vielä pintaan