Eilen kun kenttä tuli haravoitua (apua, ku mulla oli illalla paikat kipeenä!) oli aika lähteä kesän ekalle kalareissulle pikkuväen kanssa. (Isommat oli siellä huvipuistossa) Kaarsimme tekoaltaalle (oikeita järviä meillä päin ei olekaan) kaupan kautta hakemaan herkkujätskit sekä trippimehua evääksi.
Aurinko paistoi kauniisti, mutta tuuli kovasti.
Vielä ei koivuissa hiirenkorvia näy, mutta pian...
Mitään pikkukaloja ei Arno edes vaivautunut yrittämään
vaan halusi pakkinsa suuriman vieheen...
Vaikka Enni oli innokaasti kotona harjoitellut,
tosi toimiin hän ei halunnut ryhtyä.
Niin, ties vaikka olis saanut oikeasti kalan vilunväreet
ja trippikin kummittteli kutsuvasti mielessä
Me naiset istutiin matolla rantapenkalla
ja kyllä mäkin kävin pari kertaa heittämäs:
Olipas kömpelöitä heittoja, täytyy kans harjoitella!
Aurinko paistoi kauniisti, mutta tuuli kovasti.
Kauaa ei väki jaksanut kalassa olla, välillä jo käytiin autossa istumassa että iskä ja Arno saattoivat kalastaa hieman rauhassa ja kauemman.
Saalista ei tällä kertaa tullut,
Vielä ei koivuissa hiirenkorvia näy, mutta pian...
Kommentit
kiva saalis kuitenkin tuolla haavissa :)
Mi: Niin teillä on. Ei oo kauhean vaikea houkutella miestä sukuloimaan sinnepäin "kalastushullun" siskonmiehen luo ;)
Ihanaa kun veden pinnalla auringon säteitä <3
Meillä alkaa jo vihertää koivut...istun yläkerrassa bloggailemassa ja hyvin näkyy pitkälle kuinka alkaa vihreätä näkymään puustossa, ihanaa. Kesän eka vihreys - se heleän vihreä - on niin kauniin näköistä.
Kylläpä olette söpön kalan saaneet haaviin, hih. Mistäs päin tuommoisia saa...
Muutenkin olen sitä mieltä et vois tehdä saman kuin Deborah ja amerikkalaiset eli päästää kalat takas. :) Kaupantiskiltä ostettu kala tuntuu paljon syötävämmältä ja itseasias maistuukin. Mudallehan pikkulätäkön kalat maistuu...
Taisivat ehkä olla sittenki maakarapuja, sillä rannalla mönkersivät. Ei onneksi vedestä tarvinnut haavilla nostella! :D
Ea kyllä pitelin tarkoin ettei pyörinyt kuperkeikkaa rantapenkkaa järveen.
Meillä kalastellaan myös innokkaasti -Oulujärvestä mökiltä saa onneksi ihan oikeita maistuvia kaloja. Ite olen kala-allerginen, mutta heittelen kyllä. Miehellä on hauskaa, kun kiljun kurkkusuorana irroitelemaan. Minun kun ei kärsi koskeakaan. :)
-Mikähän siinä onkin niin hauskaa: makkaranpaistoretki saareen kalastuksen nimissä, yhdessäolo vai raikas järvi-ilma? Mukavaa siellä aina on! :)
(Teidän kuopus on kyllä syötävän suloinen! Läikähtää, kun katsoo! :) )
Yksi tuli, isomman puoleinen...täällä sitä nyt jaetaan neljään osaan:))
Ihania kuvia!
Toivottavasti retkistä jää muistoja lpsille perheen kiireettömästä yhdessä olosta ja välittämisestä....
Toki oman saaliin syöminen varmasti kruunaa muiston :) Täytyiskö muuttaa omaa asennetta jos niitä vaikka sitten tulis ;)
(MariaK: Kiitos :) )