keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Keväinen koski

Seuraavaksi esittelen teille keväisen lempimaisemani. Kuvia räpsin siellä aina paljon joten piti väsäillä kollaaseja että pääsette vähemmällä ;)


Ensimmäiset kuvat on otettu kuukausi sitten, silloin oli vielä luntakin maassa. Varsinaiset kevättulvat. Normaalisti tässä on vain pienet lurut kivien välissä kun vesi ohjataan "uuden" voimalan kautta.




Eilen tiistaina oli perhekerhon päätös leirikeskuksessa ja autokyytejäkin olisi ollut tarjolla, mutta sanoi jos sää on hyvä menemme kävellen. Aurinko paistoi eikä tuullut vielä paljoa kun yhdeksän jälkeen pääsimme matkaan. Evästä varasin mukaan kun matkaa oli ja varsinkin muutama raskas jokinotko.


Törmälle kun pääsimme ja traktorien pärinä vaimeni alkoi kosken ääni taas kuulua. Yes, kaunista katseltavaa tiedossa. :)
Tässä välillä uoma jo lähes tyhjänä.

Muutaman viikon päästä saa kauniita kuvia,

kun jokivarret ovat valkoisina tuomien kukkiessa.
(tai harmaina kehrääjien jäljiltä)

Vanha voimala toimii museona, tai on toiminut...


Paikkaan on viime vuosina panostettu ja tehty muutaman kilsan patikointipolku.

Emme tällä kertaa lähtenee kiipeämään rappusia,

aika ja voimat olisivat loppuneet kesken :)

Määräys taluttaa pyörää -harvat kaiteet.

Arno on ottanut Emman vanhan 20-tuumaisen pyörän käyttöön, pystyy hyvin ajamaan kun ylätanko ei "häiritse"

Emme jatkaneet tietä pitkin vaan joki vartta ylös.

Hieman oikaisee ja paremmat maisemat.

Mikähän tuo puu/pensas on, jonka avautuvat lehdet muodostavat

kauniita ruusukkeita ja oksat kaartuvat kauniisti?

Tuomi...paju...haapa...

Ikävä kyllä sen saanut kunnon kuvaa...

Voi kun osaisi maalata! :D



Eväs- ja huilaustauko

ja

äiti räpsi kuvia.

Ea nukkui rattaissa, koko matkan.






Kyllä lintujen laulunkin erotti veden pauhulta jos oikein keskittyi.





(Ihminen tullut vanhaksi, vähän jännitti mennä "käytävän" päähän.
Toki piti miettiä mitä muksut tekee jos tipun.)


Vieläkin oli matkaa ylämäkeen ja
kyllä pieni mies alkoi väsymään.
Palanmatkaa tasamaata ja päästiin sitä pikitienvarteen
ja edessä oli toinenkin jokinotko.
Pikkupojan pyöräily alamäkeen jännitti äitiä,
mutta hyvin meni!
Ylämäkeen äiti sai työntää tuplarattaita ja pyörää,
kyllä teki hyvää ;)
Koska matkaan lähtö hieman myöhästyi hieman
ja kulutin aikaa kuvien räpsimiseen,
ajattelin meidän jo myöhästyvä.
Mutta meidän laskeutuessa kolmannen kerran jokinotkoon
riihikappelin kello kajahti klo 11.30
kutsuen väkeä hartaushetkeen.
Sen jälkeen saimme mennä emäntien
kattamaan herkulliseen ruokapöytään.
Arno katseli pöytää jossa oli salaatit ja totesi: "Mä en syö mitään!"
Mutta kun nakit kannettiin pöytään ilme kirkastui.
Kolme annosta nakkia ja muusia!
Kyllä ulkoilma ja liikunta saa nälkäiseksi :)
*
*
Huomaa edellisen postauksen arvonta!
käy jättämässä viestisi

6 kommenttia:

pienilintu kirjoitti...

Vastavierailulla olen!! :)


Ihanat maisemat, vau!!

Tiina kirjoitti...

Tuttua, tuttua! Kyllä meidän täytyy olla kerhotuttuja, kun samassa retkipaikassa oltiin tiistaina. Moikataan ens kerralla!

Tiina kirjoitti...

Ja vielä kommenttia, kun alkuun pääsin. Todella kaunis koti teillä,juuri tuollaisesta aina haaveilen. Ilmoita, jos tulee myyntiin :D

Lennu kirjoitti...

Unohdin laittaa arvontapostaukseen, että kävijälaskuri on minulla. Ihania kukkia olet ostanut, tuo rungollinen on kaunis.
Ja ihastuttavia koskikuvia, sielu lepää kun vesi virtaa ja kuohuaa koskessa.
Nakit ja muussi taitavat olla jokaisen pienen pojan unelmaruokaa!

Maaka kirjoitti...

Tiina: Ainahan se on myynnissä jos hinnasta sovitaan :DD

Maaka kirjoitti...

oikeesti ei kyllä oo rakentamis intoa ittellä tippaakaa.... :)