2. voisi ollakin apuvoimat.
Mamman lisäksi :) Yhdessä miehen kanssa siivotaan: mattojen ja petivaatteiden puristelu. Toinen järjestelee pyyhkii pölyt toinen imuroi ja pesee lattiat. Lapsenvahtikin on hyvästä (esikko tai se mamma)
3. Pyykkikone ja rumpu
Eräs äiti kertoi. "Mies sanoo mulle sä et kans tulis toimeen ilman TV:tä, johon mä: Ei se niin ole. Mä en tulisi toimeen ilman pyykkikonetta, sillä se mahdollistaa mun TV:n kattomisen." :D
Vaikkei tässä ehdi ja piittaa TV:tä juuri kattoakaan, niin pyykkikone on ehdoton ja en kyllä rummustakaan luopuisi. En tiedä kumpi tärkeämpi?
Pyykkikonetta ei tarvi selitelläkään, mutta kuivausrumpu. Se on ihana! Heitän pyykit koneesta suiraa yllä olevaan runpuun ja sitten viikkaan pyykit suoraa rummusta niiden välissä olevalle vetotasolle ja koreihin. Ja kaappiin! Säästyn siis ripustamiselta, narulta pois ottamiselta ja silittämiseltä! Pyykit ihanan pehmoisia <3
Olen allerginen joten sitten kun ulkona voisi kuivattaa, siitepöly leijailee ilmassa ja ajatella jos se irtopöly jonka rumpu kerää leijuisi meillä kaiken lisäksi. Huh!
Tunnustus
Tunnustusta en saanut kodinhoidosta,
vaikka yhdellä tavuviivalla otsikossa niikin olisin voinut teitä huijata ;)
Tunnustuksen sain aivan päin vastaisesta siis tästä mikä vie aikaa pois kodinhoidosta.
TeeKoo, jonka blogi on aivan ihana, kuvat kauniita ja ne savityöt, http://vihreantalonvaki.blogspot.com/ ojensi tämän.
Kiitos!
Kun tänne "tuhraantuu" kodinhoidosta ;) aikaa
niin on hyvä saada palautetta että jatka vain: Toteuta itseäsi! ;)
Annanpa tässä samalla Tunnustuksen lisäksi myös haasteen eteenpäin:
Hannalle http://haapioaho.blogspot.com/
Saralle http://puhdaspuuvilla.blogspot.com/
Tinttarus http://riihipirtti.blogspot.com/
TeeKoo http://vihreantalonvaki.blogspot.com/
Johanna http://maalaisunelmaa.blogspot.com/
Tässä yksi syy miksi tupa on ylösalaisin =S
Äiskä on näperrellyt!
Kommentit
Ja onnea tunnustuksesta.
Kiitos haasteesta! Nappaan sen mukaan ja raapusta jotain...:) Oli myös kiva lukea sinun kodinhoitoon liittyviä juttuja!
Myös alemman postauksen nyt luin... Sanoilla on suuri merkitys...Olen kokenut myös joskus syvästi loukatuksi tulemista pistävien sanojen tähden... Vaikeita asioita! Hyvä tuo kappale jonka olit kirjoittanut ja kuullut radiosta, lohdullista!
Voimia jokaiseen hetkeesi!!! Halauksin, T
Mä olen hakenut yhdestä paikasta tollasia vanerin paloja, roskapaloja. Ihan askartelumaalilla maalaan, vesiliukoisella, mut ku se on hajutonta ja niitä mulla litran pulloja. No tuo ruskea on pikkuputeli, mut hyvin riittää valkoiseen sekoitettuna :)
Koneella muotoilen ja asettelen tekstit ja tulostan. HOME-tekstiin laiton kontaktimuovin ja tein sabluunan. Muuten kalkeeripaperin läpi puulle ja sit tussilla päälle.
Kiitos, mimmuli ja TeeKoo.
Uskomattoman kauniita nuo kyltit! Tosi ihanat tekstit niissä!
Mukavaa helatorstaita :)
Ihanat nuo kyltit!
Edelliset postaukset olivat herkkiä ja kauniita!! Ja myös opettavaista surun kohdatessa. Minun kummisetäni kuoli hiljattain. Emme nähneet usein, joten emme olleet kovinkaan läheisiä, silti tuntuu kuin pala omasta lapsuudesta olisi viety.... Jos ymmärrät, mitä tarkoitan. Isäni menetin yhdeksän vuotta sitten ja appeni pari vuotta sitten. Silloin surin kovasti, kun lapsellani ei ole enää pappoja, mutta nyt olen jo ollut asian kanssa sinut kauan. Kaikista kauheinta on menettää oma lapsi, väärä järjestys! Se on suru, joka kestää ja kestää... Kun menetin isäni, niin ensin koin ison palan puuttumisen, tajusin, että on vain muistot, ei enää samalla suvulla kokoonnuta, lapsuus ja nuoruus on tosiaan takana ja muita sellaisia tuntemuksia...Onneksi on luottamus Jumalan rakkauteen!
Tulipas edellisestä postauksestasi muistoja mieleen...
Nyt kuitenkin toivotan sinulle kaunista helatorstain jatkoa!!
Miten kaikki jaksaa siivota niin hyvin ja läpikotaisin? Ihan hävettää kun itse siivoaa silloin kun jaksaa tai viitsii toisinsanoen. No ei meillä kyllä asukaan kuin kaksi, mutta kummiski.
Aivan ihastuttavia kylttejä olet tehnyt. Tosi hienoja.
Ed. postaukseen kommentoisin sen verran, että vaikka olisi kokenut samanlaista menetystä elämässään, ei voi tietää toisen tuskaa, koska jokainen meistä kokee sen omalla tavallaan. Voisi sanoa, että en tiedä miltä sinusta tuntuu, mutta haluan olla läsnä ja kuuntelen jos tahdot kertoa.
Toivotan teidän perheelle kaunista helatorstaita!
Toivottavasti itsekin muistaa ja osaa kohdata surevan oikein. Mun kokemukset eivät kuulu surukäynnille, mutta myöhemmin niitä voi jakaa... Eli enää ei tarvitse mun aikana vaieta menetyksen pelosta :) Paitsi ehkä nyt :D kun on niin pinnas kaikki!
Lennu: En mä oo ahkera siivoaja, en todellakaan. Mä oon ahkeran ja siistin äitin jälkiuunileipä, isoveli 6v vanhempi joten kukaan muu ei meillä enää sotkenut kun olin pieni. Äiti sanoi että pienenä saatoin laittaa hellehatun päähä ja mennä ottamaan siivouspäivänä aarinkoa. Hyvä, että silloin nautin, sillä nyt ei enää ehdi :D
Ja sun ei enää tarvi, ku kukaan ei sotke. Ihmisethän sen pölyn ja sotkun tuo.
Joka toinen viikko me vain pudistellaan matot, petivaatteet ja pestään paikat.
Naapurin nelikon äiti
Nelli