sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Päivän leikit, askareet...

Meillä äitienpäivän juhlinta alkoi eilen lauantai-iltana seurakuntamme perhekirkosta/äitienpäiväjuhlasta. Itsekin saimme ;) olla järjestämässä ohjelmaa sinne, mutta parasta oli ehdottomasti lasten esitykset Jippii-musiikin ja koreografioiden tahtiin:



Teimme näytelmän ja pappimme puhui päälle Hannasta ja Samuelista (1.Sam 1-2) Raamatun kohta kertoo paljon äityidestä, mutta tätä kuvaa katsoessani ajatuksissani on lause, pyyntö, rukous:
Ja Samuel palveli Herraa koko elämänsä ajan.



Tänään aamulla kukaan ei rynnännyt
herättämään ja pomppimaan sänkyyn,
sillä meillä oli "illalla" saunavieras ja valvottiin myöhään.
Sain koulussa ja kerhoissa tehdyt kortit ja lahjat jo klo 0:15 :D
*
Aamulla alakerrassa odotti Emman (Artun avustuksella) kattama aamupalapöytä ja valmiit herkulliset voileivät! Ihanaa.
*
Aamupalan jälkeen koristelin tyttöjen kanssa illalla täytetyn täytekakun, jonka veimme äidilleni. Mukava lahja muutenkin, mutta varsinkin nyt kun mamman polvi on leikattu reilu kaksi viikkoa sitten.
Pakkasimme auton ja lähdimme äitienpäiväkierrokselle:

äidille ja anopille tekemäni essut,
isomammalle ja anopille ruusut
ja Ennin valitsema punainen ruusu äidilleni - mammalle
sekä
Emman kaikille kolmelle tekemät samanlaiset kauniit kortit.








Tänä vuonna,
toista kertaa äitienpäivänä,
menimme
hautausmaan kautta
ja istutin orvokit
meidän pienen poikavauvamme
"Oskarin"
haudalle.











ja osa äitiä...

Jos meillä olisi Oskari, meillä ei olisi Eaa...
Nyt meillä on kummatkin.
Ja se on valinta
mitä me emme itse voineet tehdä...

..hyväksyä vain

ja iloita

Joka kerta kun halaan lapsia,
siinä rutistuksessa on osansa
myös pienelle pojalle
joka saa kasvaa
täydellisessä rakkaudessa
Taivaassa.


Tämä rivistö odottaa muutosta
ja viidettä kuvaa -Ean 1v-kuvaa.
Kaikkiaan kehyksiä minulla on kuusi,
kaksi kaapissa, mutta toisesta on lasi rikki...


Kyllä sitä toisinaan tuskastuu kovastikin äitinä olemiseen
ja martyyrina kysyy:
"Mitä mä oon tehnyt ansaitakseni tämän!?"
Ja niin ihanasti Taivaan Isä vastaa heti
saaden minut toistamaan nöyränä kysymyksen uudestaan:
"Mitä mä oon tehnyt ansaitakseni tämän...
En mitään... En yhtään mitään...

Ansioton rakkaus,
näin vain
syliini annettu!

Päivän leikit askareet, riemut surun kyyneleet

tietää enkelini rinnallani kulkee hän.

Suojellen varjellen, halki öisen pimeyden

askeleni tuntee hän, olen saanut ystävän.
Lasten virsi 112

5 kommenttia:

TeeKoo kirjoitti...

Koskettava postaus ja ajatukset!!! Tuohon ihan pysähdyin "äidin osa...osa äitiä"
Olet kokenut kovia! ...Lohdullista lienee jälleennäkemisen toivo. Sydämen sopukoissa kantaa aina pieniään ja ovat läsnä siellä olemassa...
Siunausta sinulle uuteen alkaneeseen viikkoon!!

Taru kirjoitti...

Tuli kyynel silmään. Aina koskettaa, kun lukee/kuulee että käydään lapsen haudalla. *halaa* Meillä myöskin toinen äitienpäivä haudalla ja vaikka täällä Ruotsissa äitienpäivä onkin vasta loppukuussa, niin kukat laitetaan Suomen äitienpäivänä. Ja ei -ehkä- meilläkään olisi Eaa jos Saga olisi saanut elää, onhan tytöillä ikäeroa vain vuosi ja 6 päivää. Olen onnellinen molemmista tytöistä.

Marge kirjoitti...

Niin herkkä postaus! Sinulla on takana myös kovia aikoja, jotka olet pystynyt muuttamaan onnellisiksi ajatuksiksi Taivaan Isaän rakkaudessa. Kiitos kauniista ja koskettavasta postauksestasi!!!
Halauksella, Marge

Tarleena kirjoitti...

Herkkä kirjoitus sinulla!

Tuli mieleeni, että onko teillä omaa jippiikuoroa paikkakunnallanne? Kyselee yksi jippiikuoronjohtaja ja maakunnallinen vastuuhenkilö ;-)

Maaka kirjoitti...

Halauksia teille myös <3 Oikein rutistuksia :)

Ja Taru, niin minäkin. Ja olen onnellinen myös puolestasi että olet onnellinen. Päivääkään en antaisi pois.

Tarleena: ei ole kuoroa, vaan cd:n mukaan koreografioita jippii ja muidenkin levyjen tahtiin. Viikonlopulla on lastentapahtuma ja siellä esilaulajat laulavat taustojen ja karaoken säestyksellä. Esilaulajat 1 nainen, 3 varkkia ja 3 MIESTÄ! :) ja lapset esiintyvät.