Muistan pyytäneeni,
ja kaiketi sitä vieläkin toivon,
täyttä kylläistä elämää.
En mitään minkä voisi kuitata yhdellä lauseella:
"ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka"
vaan jossa olisi niin iloja kuin suruja,
niin myötä-kuin vastamaata.
Elämää lähellä Jumalaa
ja alati hänen tahtoaa ja johdatustaan etsien.
Elämää josta riittäisi aineistoa kirjaan asti.
ja kaiketi sitä vieläkin toivon,
täyttä kylläistä elämää.
En mitään minkä voisi kuitata yhdellä lauseella:
"ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka"
vaan jossa olisi niin iloja kuin suruja,
niin myötä-kuin vastamaata.
Elämää lähellä Jumalaa
ja alati hänen tahtoaa ja johdatustaan etsien.
Elämää josta riittäisi aineistoa kirjaan asti.
Muutaman kerran on elämässä ollut niin että
olen luullut tietäväni elämäni eteenpäin,
mulla on ollut selvät sävelet, suunnitelmat
vuosiksi eteenpäin...
omat järjenpäätelmät ja omissa voimin kaiketikin.
Ainoastaan silloin se voikin tapahtua,
kun rakennelmia on rakentanut
että ne kaatuvat alta pois.
Sitä on yhtäkkiä aivan tyhjän päällä
vaan ei sittenkään
siinä sitä vasta tietää kuinka
varmasti
sitä onkaan Isän rakastavassa kädessä
siinä on hyvä itkeä ja kerätä voimia.
Tänä keväänä mun suunnitelmat
vuosiksiksi eteenpäin
katosivat,
kun elämä yllätti
Positiivisesti!
Tiedättekö
on siinäkin ihmettelemistä,
paljon
varsinkin kun kaikki on niin epävarmaa.
Elämä ainakin on...
Ennen sentään muutoksissa oli on/off
nyt suuri maybe...
Täytyi ja täyttyy edelleen vain toivoa parasta
vaikka pelkääkin pahinta.
vuosiksiksi eteenpäin
katosivat,
kun elämä yllätti
Positiivisesti!
Tiedättekö
on siinäkin ihmettelemistä,
paljon
varsinkin kun kaikki on niin epävarmaa.
Elämä ainakin on...
Ennen sentään muutoksissa oli on/off
nyt suuri maybe...
Täytyi ja täyttyy edelleen vain toivoa parasta
vaikka pelkääkin pahinta.
Keväällä valittelin kevätväsymystä
se oli kyllä enimmäkseen
tämän positiivisen asian aiheuttamaan
lisääntynynyttä unen tarvetta,
silkkaa väsyä.
Ajan kuluessa on tilalle tullut
ja kesän aikaan vaivannut,
jännityksen
ja huolen, hormonien tuomaa
väsymys ja hieman apaatisuuskin.
Perjantaina oli yksi etappi
ja kaikki vaikuttaa olevan hyvin.
Mutta kuten minulle sanottiin
"Kaikki on hienosti,
mutta kuten sinä tiedät:
...Elämä on..."
Nyt viikonloppuna nämä mietteet
ovat pyörineet ajatuksissani,
Jumalan kämmenellä oleminen
ja se mitä elämältäni olen toivonut ja
toivon yhä!
Toivon,
että keksittyisin murehtimisen sijaan,
elämään ja toimimaan tässä päivässä,
suunnittelemaan juttuja syksyksi
että ajatukseni muuttuisivat
epävarmuudesta huolimatta
valoisimmiksi
ja odottamaan lasten kanssa ilolla
ja toivekkaalla jännityksellä joulua,
joulupukkia ja jotakuta muuta,
suloista ja ihanaa!
Ylistysryhmämme lauloikin aamukokouksessa
Asko Pollarin laulun ja sen sanat
jäivät soimaan mieliimme:
Hän elämää kantaa ja taivaan
rantaan, kun sateenkaari
piirtyy – se meille
muistuttaa: Ei kuolemalla,
ei millään taivaan alla, ole
valtaa ohi Kaikkivaltiaan.
Vaikka huolet meitä joskus
ahdistaa, vaikka murheet
täällä iskevät iskujaan,
niin lapset Jumalan, te yhä
muistakaa: Ei meitä luotu
yksin niitä kantamaan.
On elämä tää lahja Jumalalta,
se kiitollisin mielin vastaanotetaan.
Maaka
ja kaikki vaikuttaa olevan hyvin.
Mutta kuten minulle sanottiin
"Kaikki on hienosti,
mutta kuten sinä tiedät:
...Elämä on..."
Nyt viikonloppuna nämä mietteet
ovat pyörineet ajatuksissani,
Jumalan kämmenellä oleminen
ja se mitä elämältäni olen toivonut ja
toivon yhä!
Toivon,
että keksittyisin murehtimisen sijaan,
elämään ja toimimaan tässä päivässä,
suunnittelemaan juttuja syksyksi
että ajatukseni muuttuisivat
epävarmuudesta huolimatta
valoisimmiksi
ja odottamaan lasten kanssa ilolla
ja toivekkaalla jännityksellä joulua,
joulupukkia ja jotakuta muuta,
suloista ja ihanaa!
Ylistysryhmämme lauloikin aamukokouksessa
Asko Pollarin laulun ja sen sanat
jäivät soimaan mieliimme:
Hän elämää kantaa ja taivaan
rantaan, kun sateenkaari
piirtyy – se meille
muistuttaa: Ei kuolemalla,
ei millään taivaan alla, ole
valtaa ohi Kaikkivaltiaan.
Vaikka huolet meitä joskus
ahdistaa, vaikka murheet
täällä iskevät iskujaan,
niin lapset Jumalan, te yhä
muistakaa: Ei meitä luotu
yksin niitä kantamaan.
On elämä tää lahja Jumalalta,
se kiitollisin mielin vastaanotetaan.
Maaka
Kommentit
Viiden lapsen äitille ei niin kauheesti onnitteluja enää heru,ja varsinkin kun ei olla vie edes juuri kellekkään kerrottukaan, niin semmonen epävarma olo.
Mutta kyllä onnittelut lämmittävät ja vahvistavat, tekevät vauvankin todellisemmaksi... :)
Onnea ja enkeletä odotukseen! <3
-Heini-
Nauti, elät upeaa aikaa, ainutlaatuisia hetkiä, joita et koskaan saa enää takaisin. Usko pois joskus niitä kaipaa:)
Olis se terkkari voinut kertoa, että ikävät asiat ovat harvinaisia, ja vielä harvinaisempaa on, että samaan perheeseen iskevät uudelleen. Lohdutaudu sillä. Ja muista, että pieni maha-asukki vaistoaa sun mielialat, kuulee puheet ja vastaanottaa jo rakkautta:)
Lämpimät onnittelut! Yhtä tärkeää ja ihanaa, on sitten kyse ensimmäisestä tai kuudennesta!
Yks kätilö
En tiedä miksi, mutta tämän kaltaisia uutisia olenkin uumoillut.
Siunausta ja varjelusta toivottaa
Mökö
Ihanasti kirjoitettu. Niinhän se on, ettei ole elämä ja kuolema meidän käsissä.
Täällä enää kuukausi laskettuun aikaan. Kovasti jo odotellaan. :)
Vai vaistosit Mökö jotain tälläistä... mmm oot jotain kirjoittamatonta lukenut rivien välistä.. :D
Ihana uutinen Ellu! Voi valtavaa! Onnea, onnea! Halirutistus! :) Yksi kommetti tuolla ylenpänä toikin teidän ajatuksiini, mutta vielä en ehtinyt vierailulle blogiisi... Joten aivan ihanaa kuulla tälläisiä uutisia!!!
Isän sylissä olette.
Kirjoitit niin koskettavan kauniisti<3
Ja täällä siis yksi uusi lukijasi jolla laskettuaika oli ja meni lauantaina mutta pikkuihmistä ei ole vielä näkynyt. Jännityksellä odotetaan koska päästään synnyttämään.
Ihanasti kirjoitit tästä elämän pienestä suuresta ihmeestä! :)
Koskettava kirjoitus.
Jos kaikki olisi mennyt niin kuin itse suunnittelimme, niin meillä olisi ainakin viisi, ehkä kuusikin lasta. Nyt olemme nöyrän kiitollisia näistä neljästä, jotka olemme saaneet.
Tänään kans tuossa onnesta itkeskelin, kun yhtäkkiä havahtui siihen miten ihanat lahjat Isän onkaan meille antanut. Jotain niin ihmeellistä ja arvokasta "maineen ja mammonan" sijaan.
Havahduin keskellä kovaa menoa ja räyhinää; jaksoi kummasti paremmin :)