Siirry pääsisältöön

Neilikkatreffit mökkihöperön kanssa

Mä haaveilen
ja se haave alkaa jo
muodostua huutavaksi tarpeeksi:



Yksin

poissa kotoa

kauan
!

=monta tuntia, ilman kännyä ;)


Ainahan mä oon kulkenut joka paikassa muksujen kanssa.
En muuten osaakaan.
Viimeisinä viitenä vuotena ja varsinkin Ean synnyttyä
olen ollut ihan sidoksissa.
Menotkin vähentyneet (shoppailut) :D
Ea kun ei viihdy edes rattaissa,
vaan sylissä sitä siten kanniskelen,
monesti ruokakaupassakin!

Muutaman kerran olen käynyt ilman Eaa
kaupassa tai lenkillä ja
toisinaan iskä ottaa neidin asioilleen autoon mukaan.

Viime torstaina Arno ja Ea jäi mammalle kun
vein Ennin kerhoon. Olipa se outoa:
Viedä kahta kättä heiluttaen Enni kerhoon sisälle asti
ja auttaa riisuutumaan!



Mä siis haluan
"vastuuttonta" ja lapsetonta
aikaa itselleni,
kikkivieroopäivän :)

Jotain suunnitelmia on ollutkin,
mutta sitten on tullut perhejuttuja samalle ajankohdalle.

Kiva olis kotonakin tehdä rauhassa jotain,
mutta helpompi mun on lähteä kotoa
kuin iskän muksujen kanssa.

Nyt löytyi hyvä kohde:
Käsityömessut
Seinäjoella.

En ole ennemmin käynytkään!
Näytteelleasettaja luetteloa kun katoin totesin
että taitaapi tarttua nukkekotikipinä!


Esikkoa ajattelin kaveriksi,
kahdenkeskistä aikaa hänen kanssaan :)
mutta on lenttisturnaus samaan aikaan.



Mökkihöperyys on iskenyt kun mietin,
josko mies sittenkin lähtis Ean kans kaveriksi.
Ei, ei ,ei! Ei se ole tarkoitus,
vaan kikkivieroo Easta!
Mutta kun mun tuloo ikävä, marisen jo :D
Vaikealta tuntuu mennä yksin,
siis ilman miestä tai lapsia jonnekin.
Eroahdistusta?
Napanuora poikkaisematta?
;D


Ehkä Emma pääsee kaveriksi,
peliajoista kun ei vielä tiedä
niin tai näin, niin kuitenkin...

Löytyiskö täältä ketään kaveriksi,
seuraksi messuille lauantaina
neilikkatreffeille mökkihöperön kanssa,
lyhyemmän tai pitemmän kierroksen ajaksi? :)


Maaka


Kommentit

Anonyymi sanoi…
Sitä haaveilee ja unelmoi pienestä hetkestä ilman lapsia. Ajasta omille ajatuksille ja mielenkiinnon kohteille. Minäkin haaveilen, että joskus saisi kaikki lapset kerralla jonnekin muutamaksi päiväksi. Huomenna haave toteutuu. Nyt jo itkettää ja haluaisin perua koko jutun. En halua sittenkään olla erossa lapsistani. Peruisin koko jutun, jos eivät itse olisi siitä niin innoissaan. Lapset lähtevät isovanhempien kanssa huomenna etelään ja äiti itkee ~luultavasti koko viikon. Minä lasken päiviä, milloin saan lapset takaisin. Mitenkään ei ole hyvä.

Mökö
Maritz sanoi…
Mitäs sinne maksaa liput, siis käsityömessuille? Mähän oisin täs matkan varrella :D
Maaka sanoi…
Mökö: Toivottavasti nyt saat kuitenkin nautittua vapaa-ajastakin. Hehän ainakin iloisevat omasta äitivapaasta ;D Käytä aika tehokkaasti, niin sitten saa olla viikon päästä rauhassa lasten kanssa :)

Mä oon ainakin kares lapsistani, ei haluaisi menettää mitään. Eikä jotenkin luota toisten hoitoon, hoitajan pitäisi rakastaa lapsiani. Kyllä mä siis tietankin mieheeni luotan, mutta niin että menis kahdestaan jonnekin. Äitiini myös, mutta hän ei oikein enää jaksa tehopakkauksia :) Helpompi siis ottaa muksut mukaan niin saa mennä ja muuttaa suunnitelmia mielensä mukaan.

Voimia ja iloisia, mukavia päiviä. OLET NE ANSAINNUT, OLET HYVÄ ÄITI!
:)

Maritz: Sehän olisi mukavaa jos pääsisit kaveriksi :) Lippu on 11e aikuiselta.
Mutta! ;D Eihän sulla vain ole mitään aikataulua tai kiirettä! Sitten pitää tulla omalla kyytillä. :D Mä oon siellä kauan, jos mielenkiitoa riittää ja käyn vaikka välillä syömässäkin (jos maltan) tai sitten käyn vie jossain kaupassakin ennen kotiin menoa. Näin mä AINAKIN SUUNNITTELEN! :DDD
Vekarus sanoi…
Voi, että olet ihana! Valitettavasti en pääse kaveriksi, mutta odottelen kovasti, että pääsen parin päivän työmatkalle lepäämään :-)
Maritz sanoi…
Maaka, ei ole mitään sovittua viikonlopulle, jos vain saan miehen jäämään lasten kans. :D Yleensä on kyllä onnistunut. Kuulostaa mukavalle tuo sun suunnitelmasi...
Maritz sanoi…
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Maaka sanoi…
Vekarus: Hyvää "lomamatkaa" ;D

Maritz: Viestitään tarkemmin loppuviikosta. Ja kyllä meidän seuraan muitakin varmasti mahtuu :)
Unan blogi sanoi…
En enää Seinäjoelle uskalla,
kun siellä katoaa kamerat...

Tiedätkö, minustakin on ihan outoa olla itsellisesti, kun tässä pariymmentä vuotta eli lapsilleen ja nyt he asustavat muualla opiskelemassa...


Toivottavasti tapaat monta ihanaa uutta tuttavuutta messuilla. =)
malla sanoi…
tuota omaa aikaa oon kans peräänkuuluttanu tänä syksynä!sami kyllä mielellään jää tenavien kans mutta tuntuu,että sitä on niin höperöityny,että sopivaa ajankohtaa ei tunnu löytyvän.
no nyt oon pari kertaa päässy ja on se vaan niin mukavaa,hetki aikaa aatella vaan ihteään.
messut kuulostaa kivoille,varsinkin kun nukkis-kärpänen on purassu ja yks ukkeli on jo tehtynä, mutta loppuviikosta mulla on jo yks meno,että jouun jättämään tän väliin.

mutta samoja tuntemuksia täälläkin.
SariHanne sanoi…
Mulla on kans ollu samanlaiset suunnitelmat mielessä, että äitin kans lähen messuille ja muutenki kaupungille shoppaan. Ronja jää isin hoiviin siksi aikaa. Ehkä siellä sitte törmäillään =)
Olivieno sanoi…
Tuo sama tunne taitaa olla ihan universaali! Jatkuva toive, kun saisi olla hetken yksin! Ja sitten kun mukulat heiluttelee ovella niin silmät väkisin kostuu ja sydämestä riipaisee. Mutta aina silloin tällöin se tekee hyvää, absence makes the heart grow fonder!
Maaka sanoi…
Kyllää tuo pois kotoa pääsy tuntuu niin mukavalta että välillä ajatuskin sen peruuntumisesta alkaa ahdistaa!
Kunnes ikävä taas iskee :DD

Mukava olisi blogituttuihin törmätä :)
Marge sanoi…
Kyllä se sinulle ehdottomasti tekisi hyvää ja sitä kautta koko perheelle!!:)) Ajattele asiaa siltä kannalta, kun tulee se eroahdistus;)

Ei muuta kuin oikein hauskaa reissua!! JA NAUTI!!!!:)
Maaka sanoi…
olin eilen vanhempain illassa ihan yksin, kaks tuntia, eikä tehnyt yhtään vaikeaa :))) kenellekään. :)
Olivat olleet liesus; kaupas ja katsomas E:n lenttisharkkoja. La pitää olla kotona kun vien auton. Oi, oi vaikeaa voi olla ;D Hyvä (ja mukavaa) että Maritz lähtee kaveriksi ja kyytiin, iskä näet yritti ehdotella että kävis muksujen kans asioilla S:joella samalla. :D Ei tuu kauppoja! :D

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulu saapuu jokaiselle

Perhekerhosta jäi päähän soimaan tämä laulu : Piparin tuoksua, tonttujen juoksua, siinäkö joulu on? Kiirettä huisketta, salaisuuskuisketta, siinäkö joulu on? Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja, seimen luona annetaan. Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi, siinäkö joulu on? Lapsenko juhlaa, paljon kun tuhlaa, siinäkö joulu on? Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan. *** Jukka Salminen Lasten esittämänä youtubesta Posti toi minulle eilen tälläisen jouluisen pussukan: Minulla oli onnea Viivun arpajaisissa :) Sisältä löytyi lisää ihania yllätyksiä! Meillekin tuli nyt eka maileg, suloinen tonttutyttö. Oi-joi! Viikko sitten pitelin pikkunisseä kädessä, mutta laskin takaisin. Nyt se pitää varmaan hakea, sillä Ennnikin sanoi: Äiti, onko sulla tälle kaveri? ;D Ja nyt on sitten mun arpajaisten vuoro :) Miettimyksessä päädyin seuraaviin arpajaissääntöihin: (mahtipontista ;D) Koska en edelleenk...

1-vuotissynttäri arvonta!

Nyt juhlitaan! :) Monessa blogissa on tässä "lähipiirissä" juhlittu viimeaikoina yksvuotis synttäreitä ja saman sakin jatkoksi minäkin liityn. Ensimmäinen postaus, salainen kokeilu on päivätty tasan vuosi sitten. Sen olisi voinut vaikka poistaa, jos ei siinä olis ystävänkallisarvoista tervetulotoivotuskommenttia:) Blogimaailma oli ihan outo juttu, mutta niin sitä vain "lähdin soitellen sotaa" Kaikkea on matkan varrella opittu, ystäviä saatu ja blogistaniassa on tullut notkuttua yli tarpeitten :DD Ajattelin juhlistaa synttäreitä jälleen kerran arpajaisten muodossa. Hyvissä ajoin aloin etsiä kivaa palkintoa, mutta mitään kivaa "ideaa" ei tullut vastaan. Pari päivää sitten kiertelin kauppoja ja haku oli samalla päällä; laihoin tuloksin :( Kunnes kierrokseni lopuksi päädyin yhteen lempipaikkaani: kirjakauppaan :) Ja siellä se odotti pieni hyväntuulinen puutarhakirja. Sari Savikko Puutarhurin kirja Iloa ja oivalluksia Vaikkei mikään multasormi olisikaan niin ...

Lahjoista parhain

Avaamatta meillä oli parhain lahjoistamme, kunnes maanantaina saimme saimme käärön syliimme 51cm, 4086g ja 36,5cm pikkuveli isin näköinen pystytukka <3 Äiti voi hyvin ja  ennen kaikkea vauva voi hyvin. Moni meitä rukouksi muisti eikä suotta: vauhdilla hän tuli maailmaan napanuora kahdesti kaulan ympärillä! (kuten minullakin aikoinaan)   Eilen pääsimme kotiin ja tässä iskää odotellessa  kokeillaan päähän isosiskon virkkaamaa myssyä, joka sopi täydellisesti!   Maaka