tiistai 5. tammikuuta 2010

Toiveita, pyyntöjä?

Helpotti
kummasti!?!

Mikä?

Turhautuminenko?

Jokin! :)


Kyllä kunnon ruurailu vain on poikaa :D
Tämän näköisenä mennään nyt eteenpäin,
hetken aikaa ;)

Nyt tuli vain ihan tyytyväinen ja levollinen olo,
kun vain katseli tyhyjää pöytää
ja jonkun taidokkaasti tekemään kaunista liinaa...

Arno ja varsinkin Enni ovat viime aikoina
kovasti olleet tohoruksissa,
siitä että jos löytää poskelta ripsen,
niin pitää ottaa sen sormen päähän,
puhaltaa ja samalla toivoa.
Ilmeisesti eskarissa kerrottu
Enni on Arnon ripsestä ihan alaskin tullut kertomaan :)


Rakennusaikana kun asuttiin kerrostalolla laitoin
Emmalla ja Artulle (silloin 6 ja 4v)
korkealle kirjahyllyn päälle kynttilän,
hiljaisuuden kynttilän, palamaan.
Auttoi heitä rauhoittumaan mun nukuttaessa Arnoa.
Iskä kävi raksalta tullessaan puhaltamassa sen sammuksiin.
Emma: Iskä, kun sä puhallat sen sun pitää toivoa!
Toivo vaikka, että meistä tulis niin kilttejä,
että me ihan onnes kerättäis lelut!



Kaks vuotta sitten luimme kotoisassa iltahartaudessa,
kuinka palvelija haki Iisakille puolisoa
ja rukoilee Jumalalan apua ja johdatusta.
Minä: Mamma on aikoinaan rukoillut hyvää puolisoa
ja äitikin on pyytänyt jo aika pienestä,
että Taivaan Isä johdattaa ja antaa hyvän puolison.
Arttu: Mikset pyytänyt kilttejä lapsia!?!

Äiti on pyytänyt jotain aiva muuta ja sen myös saanut :)


Mitähän sitä nyt vuoden alussa vois toivoa,
pyytää uudenvuodenlupauksen oloisesti?

Että musta tulis tosi kotihengetär,
joka aiva onnes
siivuaas, tiskaas ja pesis pyykkiä ...?

Tai että mä eres
oppisin panemahan tavarat heti paikoilleensa
enkä alottaasi ennenmin uutta ....?


Ää!
Kuulostaa tylsältä ja vaivallooselta elämältä.
Ei tuollaasihin rispiänsä viitti tuhulata.

Vaikka ainahan sitä toivua sopii :D

Mä oon koittanut noita lasten juttuja kerätä yhteen kirjaan ylös.
Välillä vain unohtuu koko kirja tai
luulee muuten muistavansa.
Nyt taas kaivoin sen esille:

Mammalta on flunssa vienyt äänen
ja ääni oli vain sipinää hänen puettaessaan Enniä kuistilla pihalle.
Enni: Mamma, miksi sä puhut nuon hilijaa?!
Luuleksä,
että naapurit nukkuu?

Päädyin sitten kuitenkin tekemään vanerista
ne sängyt tyttöjen nukkikseen ja
Enni on saanut ne maalata tänään.
(Emma on ollut yökylässä)


Niin...
voishan sitä vaikka toivua,
että joku/jotkut muut meillä luulis,
että naapurit nukkuu päivät pitkät ;D


Toiveikasta viikon jatkoa ja
rauhaisaa loppiaista!


Maaka




20 kommenttia:

virva kirjoitti...

Ihania lastenjuttuja! ;)
Munkin pitäs ottaa kirjat johonki helposti esille ja heti ylös laittaa,muuten unohtuu monet.
Mahtavan iso ruokailupöytä,siinä kelpaa sapuskeerata isommanki porukan.
Iloista viikon jatkoa!

Vuokko kirjoitti...

Mua jäi mietityttään. Tekstisi oli kauniisti kirjoitettua,mutta kyyneltä tuppas silmäkulmaan tuossa kohdassa "äiti on pyytänyt jotain tärkeämpää ja sen myös saanut:terveet lapset". Onhan se toki ihana ja tärkeä asia,jos saa terveitä lapsia, mutta kun on meitä joita on siunattu ei-terveellä, niin sanamuoto vähän satuttaa. Vammaisuus on mielettömän kaunista, täydellistä sanoisin. Täydellisempää kuin ns. terveillä. Ainakin meidän perheessä on asunut aurinko sen jälkeen,kun vammaisen lapsen olemme saaneet, vaikka kieltämättä elämä on väliin mahdottoman raskasta. Monilla on kovasti ennakkoluuloja vammaisuutta kohtaan, myönnän että minullakin oli.Oman lapsen jälkeen olen osannut avata silmäni ja tullut siihen tulokseen,että vammaisuus opettaa tyytymään vähempään. Olemaan onnellinen pienistä asioista....

Arja kirjoitti...

Kaunis kirjoitus:-)
Mukavaa alkuviikkoa!

Anu kirjoitti...

Niin tomeran näköistä tuo maalauspuuha :) Ja mukavaa, että teillä on jo noin selekiät paikat. Minä keräilen joulua vasta huomenna pois ja sitten on kyllä varmaan pakko saada tulppaaneja piristämään ruokapöytää.
Kiitos vielä siitä nukkekotivinkistä. Minä en edes tienny, että Honkkarista saa nukkiksia. Meen kyllä heti kattomaan. Pyörrytti ne joidenkin valmistajien hinnat, kun neljäkin sataa euroa maksoi nukkis, joka ei sitten toki ollu pintakäsiteltykään, eikä koottu, eikä sisältänyt mitään noita materiaaleja...huh. No toki se idea on laittaa pinnoille oman maun mukaisia matskuja, joten ihan ymmärrettävää sinänsä.
Teidän perheen loppiaiseen mukavia hetkiä!

Sydämellä kirjoitti...

Voi miten ihania nuo lasten jutut ovat.
Minun äitinikin on pitänyt vihkoa meidän jutuista ja nyt Oonan jutuista. Niitä on hauska sitten myöhemmin lukea.
Hauskaa päivän jatkoa teille.
Tiina

Vekarus kirjoitti...

Ihana hajatelma ja ihania juttuja lapsilta!

heini kirjoitti...

Kiva tunnelma teidän olohuoneessa ja ruokatilassa... Ihanan raikas, näin joulun jälkeen. Ja kaunis pitsiliina olohuoneen pöydällä.
Ja niin kauniita, herkkiä ajatuksia.
Leppoisaa loppiaista ja voimia arjen alkuun ja pyöritykseen. :)

-Heini-

Hannele kirjoitti...

Meillä kans vois olla semmonen hiljaisuudesta nauttiva naapuri ;D ( Ei oikeasti sentään, sain siitä hyssyttelystä tarpeekseni aikanaan rivitalossa :D ) Tuo on aina vaan yhtä hauska tuo sun "ruurailus"! Kivalta näyttää järjestys :) P.S. Tämä mamma teki uudenvuodenlupauks en: lupaan olla järjestelmällisempi, saas nähdä montako päivää lupaus pitää tämmösellä huithapelilla :D

Maaka kirjoitti...

Tietkö mitä Vuokko, mä illalla pyöritin tuota samaista lausetta.:) Laitoin postauksen ajoituksella, ja sängys päätin notta vaihdan sen tuohon toiseen muotoon, todenmukaisempaan. (Nukuin vain pommiin :S) Kuten nyt teinkin ennen kommenttien lukemistakaan! :) Ikävää, että se ehti pahoittaa mielesi jo tässä välissä.

Kyllä mun toive saada lapsi on suurempi kuin toive saada tervelapsi. Ei me olla käyty niskapoimu-ultras esim. Mutta kyllä mä tietenkin olen pyytänyt terveitä lapsia ja se on paaaljon Tärkeämpää KUIN kiltit lapset. ;) Ja se on hyvä muistaa lasten tapellessa, tinttailessa ja sotkiessa.

Miehen siskontyttö oli kiltti lapsi, INCL-lapsi. Kuoli 11v noin 6v sitten. Mun veljenpoikaa ei kylläkään ehkä voi sanoa kiltiksi lapseksi, ei ainakaan äitinsä ;D Tekohas downpoika :) Meille äärettömän rakas. Ymmärrän suojeluhalusi joka täyttää äidin sydämen, niin se tuntuu tädinkin sydämellä :)

Maaka kirjoitti...

Taustoistamme riippuen sanoja ajattelee eritavoin. Mun mielestä kuitenkin vammainen on terve lapsi. esim down ei ole sairaus. Veljenpoika ei ollut syntyessään terve, muutaman kuukauden iässä oli edessä sydänleikkaus, ruoka nenä-mahaletkulla ennen sitä. INCL-lapsi... ensimäisen vuoden, jopa puoltoista vuotta, hän on terve, sitten kipua, vahvoja lääkkeitä, sokeus, niin keskushermostosairaus...
Mun taustojahan et voinut tietää :)

Maaka kirjoitti...

Teille muille: On muuten kumma että sitä ajattelee, hyvinkin muistavansa mitä lapsi on suustansa lausunut "Ei mun sitä heti, tarvi ylös kirjoittaa" Mut se unohtaa totaalisesti, ei muista edes muistella :D Pitää jättää tuo kirja puoliksnäkösille. Aina sitä lukies saa hyvät naurutkin. Ja kuinka ne ylös kirjoitetutkin jutut ehtii jo unohtaa lukemisen välis ;)

Anu: Mä olisin kans halunnut ruusu tai tulppaanikimpun, mut mies on ollut kaupas kaverina :S Täytyy käydä jossain välis yksin asioilla :DD Ruokakaupas oli kyllä jo esikoitakin :) Joo noilla nukkekoti hinnoilla pitääkin asiaa tutkia hyvin :D Toivottavasti Honkkarista vie löytyy. Paripäivää ennen joulua oli -40% yhdestä normaalihintaisesta lelusta! ME kyllä pääteltiin että se nukkis oli varmaa tarjoushintainen ;)

Hannele: Joku sanoi ettei kahta tarvitse tehdä: luvata ja pitää lupausta. Mutta pois se meistä. Voimia lupaukseesi ;)

Nappisydan kirjoitti...

Voi kun tulin hyvälle mielelle tästä kirjoituksesta! Mukava kun kirjoitat murteellasi, sen voi melkein kuulla korvissaan. Mun korvissa pohjalainen murre soi aina entisen lukiokaverin äänellä, hän sanoi aina "mihinä" ja "nuon" :)

tinttarus kirjoitti...

Olet kyllä ihana immeinen!! Tuo kirjoituksesi sai kipeän selänkin hetkeksi talttumaan!
Toivotaan kaikellamme hyviä hetkiä viisaan ja rakastavan Isän ohjauksessa!!
Maltan tuskin odottaa nukkekotikuvia lisää.....
Ihana on tuo teitin oma koti!!!!!

Vuokko kirjoitti...

Maaka, halaus sinulle. Olen ihan samoilla linjoilla kanssasi. Uskon siihen,ettei kukaan halua tahtomattaan vammaista.Mutta jos se kohdalle osuu,niin sen kanssa on vain elettävä ja monelle käykin sit niin,että elämään on tullut erilaista rikkautta.Sellaista,jota ei koe terveiden lasten kanssa. Meillä on mmc-vammainen, joka näkyy parhaiten liikuntavammana.Tyttärellämmi on täydellinen alaraajahalvaus ja likkuu pyörätuolilla. Älykkyydessä ei ole kuin pientä viivästymää. Tähän kommenttiin,enkä blogiinkaan aio kuitenkaan kertoa lapsestani yhtikäs enempää.Sähköpostia voin vaihdella,jos haluat...
P.S. Teidän perheen kuulumisia on aina ihana lukea.Saan itelle mahdottomasti voimia täältä blogistasi :)

Anu kirjoitti...

Maaka hei!
Mä kuule soitin Honkkariin ja siä oli myyty loppuun nukkikset. Yritän viä selvitellä, jos jostakin muusta (vähän kauempaa) Honkkiksesta vielä sais. Kuulemma hinta oli jotain 90 euroa ja myyjä kehui kauniiksi sitä kotia. Toivon kovaa, että löytyis :)
Ja hei, tulppaaneja sitte ens kerralla ;)

Lisay kirjoitti...

Ihanasti kirjoitit.
Itse olen yrittanyt laittaa lasten sutkauksia ylos jokaisen lapsen vauvakirjaan.
Tytot pyytavat joskus,etta aiti lue taas niita hassuja juttuja,mita me ollaan sanottu...

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää uutta vuotta! Yksi näkemys tuohon terve/vammainen/vammaton-aiheeseen: Sain lapseni aika vanhana ja aikaa sitten, jolloin ei ollut "poimukuvauksia" ja lapsivesitesteihin piti mennä omarahoitteisesti. Vanha viisas neuvolakätilö kielsi huolehtimasta ja hyvin iloisesti totesi, että kuule, vaikka saisit ihan terveen vauvan, niin vuoden vanhana se voi sairastua loppuiäkseen tai vammautua - tai sitten viisitoistavuotiaana.

Arvaan, että moni olisi vetänyt herneen nenään, mutta mulle toteamus oli hyvin rauhoittava. Vähän niin kuin Tuutikki sanoo Taikatalvessa:"Kaikki on hyvin epävarmaa ja se tekee minut levolliseksi."

Heli kirjoitti...

Hauskoja juttuja! Lasten suusta ne parhaat tokaisut kuulee. =) Ja valitettavasti myös muut vähemmän hauskat tokaisut, joita tulee itse suustaan päästeltyä.. tänäänkin kahvipöydässä piti pojan 11v kertoa yhtä ja toista äitin sanomaa vieraille.. =/

LENNU kirjoitti...

Hyvää loppiaista Maaka!
Lapset ovat kyllä viisaita.

Maaka kirjoitti...

Kiitos teidän kommenteista aivan älyttömästi, tosi iloiseksi tekee kuulla että on saanut jonkun toisenkin iloiseksi!!! :)))

Anonyymi: Toi oli tosi hyvä tuo Tuutikin lause! Kiitos! :)
Niin, meidän menettämä poikavauva oli esim aivan terve. Mikään ei ole varmaa kuin epävarma :)

Heli:Meidän enni kans höpäjää välillä sellaisia juttuja iskä ja mamma uskoo ne, kunnes sano et ei todella pidä paikkaansa. Esim äiti on saanut sakot ym :D Onneks ei tiedä mitä se jossain muualla höpisee, ja onneksi ei vielä juuri yksin missään tietenkään ole ;D