keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Kastejuhlassa


Pari viikkoa sitten A17v soitti:
Sä oot käskenyt että sulle pitää ilmoittaa, 
(Jotta tiedämme tulla paikalle)
joten tiedoksi mä oon ilmoittautunut kasteelle.
Se on tiistaina 28.11.



Eilen illalla siis saimme olla perheenä paapan kanssa
mukana tärkeässä juhlassa, kun A kävi kasteella.
Lapissa aktiossa oleva Esikkokin oli varmasti hengessä mukana.

Meidän pikkuväelle tämä oli aivan uus juttu,
koska ajeltiinkohan nyt ekaa kertaa tiistai-illan kokoukseen Sjoelle.
Oman Vapiksemme on niin pieni, vanha kauppa, rakennus,
ettei sielä kasteallasta ole.
Ajattelin teillekin sen takia asiasta omin sanoin vähän jakaa.



Vapaakirkossa  ei ole lapsi-eikä aikuistenkastetta, vaan uskovien kaste.
Perusteena oma suun uskontunnustus ja tahto mennä kasteelle.
Noin niin kuin lyhykäisyydessään. 
Kasteen perusteet löytyvät Raamatusta ja 
Jeesus itsehän antaa meille esimerkin ja neuvoo Sanallaan.
Kirkkokunnat sitte tulkitsevat eritavalla onko ensin 
opetus vai kaste, käytännön ja opillisia eroja löytyy
Mutta kuten kastepuheen pitänyt pastori totesi,
"Kaste on tarkoitettu yhdistämään meitä kristittyjä"



Meidän lapset on siunattu nimeäannettaessa,
eikä "rippikoulu" ole pakollinen, eikä seurakuntakoulun 
päätösjuhlassa kenelläkään ole valkoista albaa.

Kastejuhlassa kastajan ja kasteelle menijöiden päällä 
oli valkoiset asut.
( totesin että vähän niin kuin ne albat, 
mutta eikö se ripille pääsyjuhla olekin kasteen vahvistus?)

Vaatteilla ja paikallahan ei oo mitään väliä.
Eräs tuttu pastori kertoi kastaneensa aikuisen tyttärensä
tämän pyynnöstä eräänä kesäisenä aamuna yleisellä uimarannalla Hgissä.

Kasteelle menijöitä haastateltiin vapaamuotoisesti:
Kuka oot, mistä tuut, uskoontulosta,
 kuinka kasteasia on tullut ajankohtaiseksi...

A on syntynyt uskovaiseen kotiin ja tehnyt 
oman päätöksen seurata Jeesusta 
=tullut uskoon 8 vuotiaana
Ja nyt joku aika sitten kasteasia tullut omaan mieleen
 ja ajankohtaiseksi.



Lapsille selitin asiaa,
että kun tulee uskoon niin se on vähän niinkuin kihlaus;
Sun kanssa Jeesus haluan olla loppuelämäni
ja kasteella käyminen niin kuin naimisiin meno;
Sitoutuminen, päätös,
 julkinen teko "tämän seurakunnan edessä..."jne
Sellaisena koin sen omalla kohdallani.



Mun omasta kasteella käynnistä tuli syyskuussa 25 vuotta,
samassa altaassa.
 Meitä oli useamman nuorta ja jonku varttuneempiakin 
kasteelle haluava kylämme seurakunnassa. 
Joten seurakunnan voimin lähdettiin linja-autolla matkaan Sjoen Vapaakirkkoon.
Halusin pyytää mukaan myös muita läheisiä ja he tulivatkin.
Myös A:lla oli tilaisuuden päätyttyä
pitkä rivi kavereita antamassa onnitteluhalauksen ennen kuin me päästiin vuoroon.
En muista, tiedäonko tapana, mutta meinasin hakea ruusun muistoksi
ja juhlan kunniaksi, mutta niin se siinä arjen tohinassa jäi. 
Ehtii sen viikonloppunakin, jos ... arjen tohinalla....


Ilmeisesti on niin että meidän A oli
viimeinen tässä altaassa kastettu.
Uuden kirkon rakennus on käynnissä ja 
joulukirkon jälkeen siirrytään väistötiloihin sisäilmaongelmien takia.

Laitan tämän ensimmäisen kuvan uudestaan.



Nuori mies valkeassa kastepuvussaan,
Alttarilla mun isän, paappansa tekemät ristit.

Innolla odotamme uutta kirkkoa, mutta kiitollisia
siitä toiminnasta minkä tämän rakennuksen sisällä
Taivaan isä on siunannut.
Nuori mies, ristit ja paikalla ollut seurakunta:
ne siirtyvät uuteen kirkkorakennukseen
ja ennen kaikkea Herra on sama.

Rakkaudella
Maaka





Ei kommentteja: