Pääsiäisaamuna

Laulunsanoja:

Iloitkaa ja riemuitkaa, kivi on poissa!

Halleluja, Herramme ylös noussut on. Kiitos Jumalan, Jeesus voitti kuoleman vallan.

Ylösnousemuksen iloa

Tasan kahdeksan vuotta ylösnousemuksen riemu ja toivo aukenivat minulle uudella tavalla. Silloin äiti soitti minulle yöllä ja kertoi että isänisäni oli, kuukauden sairaalassa olon jälkeen, siirtynyt tästä ajasta ikuisuuteen. Olin ennen puolta yötä vielä käynyt paapan luona sairaalassa missä isäni, äitini ja paapan vaimo valvoivat hänen kanssaan . Ja päivän muuttuessa pääsiäisaamuksi paappa, rakkaittensa ympäröimänä, sai jättää tämän maan.

Asuin paapan ja hänen vaimonsa luona lukio aikana puolen vuoden ajan. Perheemme muutto ja paikkakunta olivat tiedossa, talo ei, joten 2. luokan alkaessa olin viikkokunnassa paapan luona. Luonnollisestikin opin tuntemaan häntä paljon paremmin ja suhteemme syventyi. Iloitsen siitä ajasta ja mahdollisuudesta.

“Reissa loo!” Praise the Lord! , pappani tapasi tervehtiä iloisesti. Hän oli eräänä kesänä kanadansuomalaisen evankelistan kuskina ympäri Suomea. “Oletko pitänyt tilivälit lyhyenä (Taivaaseen)?”, hän tapasi kysyä ja muistuttaa. “Pitää kysyä lupa.”, hän sanoi auton ostoa suunnitellessaan.

Tänään muistelimmekin paappaa vanhempieni luona ja ehdoton ykkösasia mistä paapan muistamme oli että hän oli Esirukoilija! Paapalla oli nojatuoli olohuoneessa missä hän istui luki Sanaa, hengellistä kirjaa, nukkuikin, mutta paljon paljon rukoili. Se linja oli ahkerassa käytössä minunkin puolestani.

Veljenpojalleni tehtiin reilun kolmen kuukauden iässä sydän leikkaus. Seuraavana päivänä pappa oli tullut vaimonsa kanssa vanhempieni luo ja sanonut: “Pojalla on jokin hätä, nyt rukoillaan!” Niin sitä oli rukoiltu ja taisteltu pienen pojan puolesta. Myöhemmin tuli tieto että sillä hetkellä poika oli jouduttu leikkaamaan uudestaan, ei oltu ehditty leikkaussaliin vaan siinä tehon sängyllä. Tänään menemmekin juhlimaan tämän komean nuoren miehen 14v synttäreitä.

Yksi Paapan ja minunkin lempilauluista :

Niin kuin lähde taivahainen

valtava ja pohjaton
on se rakkaus ja armo

joka Jeesuksessa on

Taivaan helmiportin mulle

Jeesus on jo avannut

Maasta verellään mun

osti omanaan on varjellut

Niin kuin haavoitettu peura

vaivuin vailla auttajaa,

silloin huudon kuulessansa
Jeesus auttoi uupuvaa

.
Ihme ihmeiden: oi, kaikki

synnit anteeksi mä sain.
Siksi hyvyyttänsä kiittäin

iloiten mä laulan vain.

Aamunkoitossa kun kerran

helmiportin saavuta,

auki mulle on se tähden
Jeesukseni rakkahan.

HLK 268

Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto.
Fil. 1:21

***

Virvon varvon ...

Perjantaina ommeltiin tytöille vielä essua, huivia ja keijunasua lauantain virpomisreissulle. Arno se oli saapasjalka kissa. Arttu lähti viitta hulmuten serkkupojan kanssa virpomaan: eivät ehtineet kuvaan. ;)

Tämä pikkupupu nukahti ennen aikojaan...
Ei nyt vielä virpomaan olisi mennytkään :)

Lapset ovat ihan keskenään esikon johdolla tehneet nämä iloiset pääsiäispuput. Pupu onkin se meidän perheen pääsiäiskoriste :)




Tahdon toivottaa sinulle
OIKEIN HYVÄÄ, iloista, SIUNATTUA ja rauhaisaa PÄÄSIÄISTÄ !
***