maanantai 14. syyskuuta 2009

Kelluntaa

Kiitos kommenteistanne edelliseen postaukseen :)))
Aivan sitä on, sanoisinko, hieman kauhuissaan
kun kirjoittaa avoimena tuntojaan.
Jännityksellä avaa blogin:
milaisia kommentteja on tullut
(en tuttujen vaan tuntemattomien)
vai onko niitä tullut lainkaan, vaikenevatko kaikki.
Sitä kelluu kuin puolustuskyvyttömänä
sydän avoimena...

Mutta toiveeni toteutui ja sain huomata että,
"jaettu suru on puoli surua"
Helpottaa huomata ettei ole "ainoa" ja yksin,
vaan että on luonnolista olla välillä
kovinkin väsynyt ja riittämätön.
Kyllä se heittäytyminen kannatti.


Kuten kuvista saatatte päätellä käytimme
kesälomareissulla saamamme laivalahjakortin.
Perjantaiaamulla klo 5 lähdimme ajelemaan Turkua kohti.
Ihan vain risteily.


Tämä mies joka on niin reipas näissä aamupäivän kuvissa,
oksensi ja nukkui n.5h hytissä iltapäivällä.
Äitikin sai ottaa tirsat ja iskä vuorollaan myöhemmin.


Amorellalla oli tehty vuoden aikan remppaa,
joten nyt oli entistä mukavampi
leikkiä ja pelata,
osallistua lastenohjelmiin,
kiertää kaupassa.

Illalla Arno taas piristyi myös touhuihin mukaan.


Tukholmaa katselimme vain satamasta
ja huiskutimme terveisiä kaikille tutuille:
Erityis terveiset pojilta Markolle
ja Ealta kaimalleen! :)


Lauantaiaamulla kävimme nauttimassa aamupalan
Raision Ikeassa. Ja Ennin, Arnon ja Artun
(muistin Artun iän väärin ;D Oli hyvin tilaa)
leikkiessä teimme kierroksen.
Tuo liitutaulu laivalta,
mutta Ikeasta tarttui mukaan kirjantuet,
4kpl kehyksiä ja kaks vaaleaa ohutta mattoa
ja Artun kovin toivoma uusi automatto.
Vanhan olen laittanut pois, mutta näin syksyn tullen
sitä aina ruvetaan kaipaamaan.
Tässä onkin ihan inhimilliset värit :)

Tarkoitus oli käydä laivalla "uimassa",
mutta Arnon takia unohdimme koko asian.
Kotimatkalla iskä ehdotti josko menisimme kylpyläänp
Päädyimme Nokian Edeniin.
Mukava kylpylä meidän väelle, pienille ja isommille :)

Joko sitä on tullut tylsäksi, laiskaksi tai pelkuriksi,
mutta millään ei meinannut viittä/uskaltaa mennä
vesiliukumäkiin, mutta kokeilin ne sitten kuitenkin,
"renkaassa" kävin kahdesti Arnon kanssa.
Niin ja Ean kanssa laskin pikkumäestä moooonta kertaa.
Seikkailu sekin kotiäidille :D
iskän olessa pikkulikkojen lapsenvahtina.
Viime vuosina sitä on vain koittanut mahdollistaa
toisten hauskuuden ja istunut itse rannalla...
Niin ettei muuta meinaa enää osata tehdäkään!?!


Maaka



Ps. Orpäästä etsimme isoa sisustusliikettä,
jota joskus TILAssa esiteltiin,
mutta "lanka ja kudin.." oli kuulemma lopettanut?
Oliko oikea paikkakunta ja liike???

10 kommenttia:

Vekarus kirjoitti...

Ihana matka on teillä ollut, vaikka vähän on tautikin vieraillut!

Minusta kanssa tuo Ikean automatto on paras mahdollinen automatto, meillä on valitettavasti sellainen normiversion rullalla kotona. Leikkivät sillä kyllä tosi harvoin.

Anonyymi kirjoitti...

Oripäässä ennen oli iso sisustalo joka monissa lehdissä ja ohjelmissa oli esillä.Se on lopettanut Muutama vuosi sitten. Itsekkään en sinne koskaan ehtinyt.

mimmuli kirjoitti...

Luin vasta nyt alemman postauksen..niin välillä sitä on aivan samoissa fiiliksissä tämäkin Mimmuli..<3 Heittäytyminen on haastavaa ja vativaaa olemaan välillä väsy. Mutta heikouksiamme ja väsymystämme kannetaan onneksi korkeimmissa käsissä.

Maaka kirjoitti...

Vekarus: Automatto on ollut meillä sellainen talvimatto eli esillä KOKO AJAN :S
Vanha oli ihan laadukas, mutta onhan ne sellaisia väriläiskiä :D Ja tuntuu ettei sillä kauheesti leikitä, mutta taas sitä syksyn tullen alettiin höpöttämään. Artunhuonehan se kuitenkin on joten en kauaa miettinyt tuon kohdalla, siitä löytyi ihan kauniita värejä :)

Ano: Vuonna 2008 oli loppunut. Ja mä niin haaveilin siitä. Olis varmaan pyörtynyt sinne :D

Mimmuli: Niin, onneksi Isä rakastaa vaikkei itseltä vastarakkauteenkaan aina voimia TUNNU riittävän. Eikä rakkaus aina olekaan tunneasia. Vai mitä?

Eve kirjoitti...

Kuulosta mukavalle matkalle. Mutta harmi ku meni pojalla massu matkasta(?) sekasi.

Vuokko kirjoitti...

Kiva reissu teillä. Niin ja kiitos sanaselityksestä, näköjään sitä oppii kaikkea mahollista näitä blogejakin lukemalla. Minäkin taidan olla aikamoinen ruuraaja, vai mitenkäs se sana väännetään ;)))

Ellu kirjoitti...

Varmaan kiva reissu kaikesta huolimatta.

Monesti sitä luulee, että oma ilo on sitä kun näkee lasten ilon, mutta välillä pitää päästää itsestäänkin se "pieni lapsi" irti ja irrotella just noin. :)

Taru kirjoitti...

Ea kiittää terveisistä :)

Voi kun ois teinny Teitin reissusta, ois voitu kävellä tuonne vakiopaikkaan vilkuttamaan :) Meiltä on semmonen parikilsaa matkaa rantaan, mistä menee Suomen (ja kaikki muutkin) laivat ohitte. Se on noin vartti viikkarin lähdön jälkeen ja on laivan oikealla puolella Suomeen mentäessä. Vähän jälkeen sen "suihkupatsaan" mikä on Nacka Strandissa..

Sari kirjoitti...

Aivan ihana tuo teidän leikkimökki ja merirosvolaiva!! =)

Maaka kirjoitti...

Eve: Päivätirsat eivät onneksi haitanneet meitä vanhempia :)

Vuokko: Voipi olla ihan oikea taivutus muoto :D Vapaus käyttäjillä :) näin E-P mä varmaan taivuttaisin ruurailija. Mmm. Onkohan se ruuraasta vai ruuraista. Kuinka tuo kielioppi meneekään. Olla ruuraista.

Ellu: Niinpä :)

Taru: Tosi kiva olisi ollut tosiaan oikeastikin vilkuttaa, nyt keskityin lähettämään lämpöisiä ajatuksia ja hennon kuiskauksen :)

Sari: Kiitos :)