sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Veten lorinaa...


.. lirinää ... virtailua???
Eikö kauniinpaa sanaa ole tosiaan tälle? :D


Tänään otin asiakseni pestä verannan kalusteineen uutta.
Joka paikka keltaisena ja verhoista huolimatta
haituvapallo kasoja joka nurkassa.

Toivottavasti tämä siitepölykausi
on pian tältä vuodelta ohi!?! Onhan? :)

Onneksi mäntytolu tuoksui edelleen tosi hyvältä ;D

Uudelleen järjestelyjä tein,
kesäkukkian oon istutellut viikolla vie lisää
ja esittelenpä samalla äitienpäivälahjanikin:


Nimittäin tämä suihkulähde :)

Mulla oli suihkulähdetsydeemi tuos takatarhas, mutta
pumpun johto meni poikki ja muutenkin
koska uimaallas on ollut siinä edessä ja
kukat "kaatuneet" sen päälle
päätimme tai päätin poistaa sen.

Mies antoi asialle siunauksensa tuomalla
mulle uuden lahjaksi :)


Kesäkukkien takia täytyy vielä ommella uusia
tyynynpäälisiä ym ym


Toinen pääty verannasta pysyy edelleen meriaiheisena.
Tulihan sinne lisäksi Artun koulussa tekemä teemaan
sopiva talouspaperitelinekin!

Sisustamista vielä verannalla piisaa ja tavara hakevat paikkaansa,
mutta vastahan se kesälomakin alkoi:
Ihana kesä taas edessä! :)


Meidän Keetis teloi maanantaina kauppareissulla siskon kanssa kieppuessa kätensä. Tk:sta saatiin vie lähete ensiapuun... mitään syytä ei löytynyt,
mutta tosi kipeä kyynärtaive oli, joten kipsi laitettiin kivun hoidon takia.
Tiistaina kipsin poisto, rötgen ja lääkäri,
mutta hyvältä jo vaikuttaa:
roikottaa itseään jo käden avulla kipsistä huolimatta!

Kyllä nuo tenavat on sitkeitä eivätkä uraja...
Mä vastaavas tilantees varmaan valittaasin:
kutittaa, vaikea nukkua, en saa mitään tehtyä jne jne :D


Aamulla Arttu kysyi:" Äiti saanko viedä opelle kukkia?"
Voi miten hertainen ajatus , ajattelin. "Totta kai saat!,
mennään heti hakemaan. Löytyykö sieltä pihalta oikein mitään? Narssia?"
"Eiku, mä haluan niitä mitä mä oon istuttanut tuohon penkkiin!"
Lemmikkejä okey! ja polvitun saksien kanssa tarhan viereen.
"Juurinensa tähän purkkiin! Eikö ne ookki hienosti levinneet,
poika sanoo ylpeyttä äänessä, mä kolme pientä nyttyä silloin siihen siirsin!

Anoimme opelle yhteislahjan, mutta jokunen oppilas olit
myös tuonnut opelle kukkia, isoja ysittäis ruusuja,
meidän pikkumies vie lemmikkejä sinisessä roskapussissa! :)

Myöhemmin ope kertoi, muista asioista viestiessämme,
että lemmikit ovat hänen lempikukkiaan
ja saavat nyt rauhassa levitä hänenkin puutarhaan!

Kyllä ne pikkupojat vain opensa tuntevat :D

Maaka


Edit.
Tein yöllä postausta ja ajotin se aamun,
herätessäni se sana päpähti päähän,
mutta en sitten jaksanut tulla päivittämään ennen julkaisua
vaikka olisin ehtinytkin:
Solina, solisee, tai kuten sanomme solisoo! :)



9 kommenttia:

Nanna kirjoitti...

suloinen poika teillä :)
ihanalta näyttää puutarhassanne, joskohan nuo yötkin pikku hiljaa lämpenis että minäkin tohtisin kesäkukkia laitella...

Aurinkoista viikkoa sinne!!

Hanni kirjoitti...

Veikeitä lapsukaisia =D Verannalla näyttää kauniilta kukkineen kaikkineen! Hyvää lomaa!

virva kirjoitti...

Ihana poitsu,
kun lemmikit juurineen roskapussissa opettajalleen vei :)
Nyt teilläkin alkoi siellä varsinainen kesä.Iloista Suvea!

Nonnukka kirjoitti...

Kauniita kuvia! Ja lapset suloisia! Mukavaa kesää!

Peikkotyttö Hanna kirjoitti...

tuollainen lahja on juuri se paras, suoraan pienen sydämestä annettu.<3 :)
Vetten solinaa... ;) <3

Onnenkyynel kirjoitti...

Voi hitsat..Eilen katsoin tuota teidän tytön kättä ja mietin, että toivottavasti ei ole käynyt pahasti.
Että onneksi jo roikkuu sen varassa.

Mietin sitten, että ollaan oltu onnekkaita, kun yksikään lapsista ei ole ikinä murtanut tai muutenkaan pahasti satuttanut itseään..(Enkä minä muuten itekään)Noooo...
Eilen puolenpäivän aikaan sitten napsahti.
Missäs muualla, kuin trampoliinilla.
Kahdesta kohtaa poikki ranteen yläpuolelta 2 vuotiaan pojanpalleron vasen käsi=(

Onneksi meni siististi, lääkäri povasi 3 viikonkin mahdollista paranemisaikaa, max 4 viikkoa pitäisi mennä.
Toivotaan näin.
Pieni omantunnon pistos kyllä sattui tämän sydämeen, kun minähän sen trampan lupasin pihaan hankkia...
Vahingoillehan ei mitään voi, mutta paha mieli tuli pienen surullisen lamaantuneen pojan rinnalla ja sydän heitti ylimääräisiä voltteja muutamaan otteeseen.
Paljon paranemista sinne teidän pienelle tytölle.

Maaka kirjoitti...

P-Hanna: Muistin mäkin sen lopulta :D Hasssua kun joskus on jokin sana on niin kateis. Yritin laulella yhtä laulua, muuta sen kohdalla tuli aina tyhjää :D

Onnenkyynel: Kyllä meillä on kuopukselle sattunut ja tapahtunut saman verran kuin toisille yhteensä: kaks kertaa sairaals jo tipas ja tämä!

Eve kirjoitti...

Lemmikit joutu "hukkaan" kun pihaa raivattiin. Onneksi anopille on siirretty joskus niitä. Täytyyki ronkkua niitä takasi. Ne on niiiiin sulosia.

Anonyymi kirjoitti...

Olipa ihana postaus. Täällä kyynnellehden luin sen.
-tunteikas toinen ope-