lauantai 22. marraskuuta 2014

Sydämissämme muistot, kiitos ja kaipaus


Neljä edellistä viikkoa ovat olleet erityisesti meidän iskälle raskaat.

Neljä viikkoa sitten äitinsä meni sairaalaan vointinsa huononnuttua ratkaisevasti,
seuraavana päivänä jo selvisi,
 että ikävä mutta hoidettavissa oleva vaiva olikin kuoleman vakavaa.

Taivaan Isä järjesti niin että iskällä oli 
seuraavan, viimeisen, viikon aikana mahdollisuus olla usein äitinsä luona.
Voimia iskä sai kuutelemalla tätä laulua

Elämän meri


 Aikoinaan vakavasti sairasta lastenlasta hoitaessaan 
Herra oli nostanut hänen mieleensä lohdutukseksi seuraavan laulun
ja nyt hänen lempilaulu on lohdutuksena rakkaillaan
hänen nukuttuaan pois heidän läsnä olessa.





Eilen oli mumman hautajaiset;
sekä siunaus ja muistotilaisuus olivat
kauniit, rakkaudelliset ja lämminhenkiset.
Aivan varmasti hänen mielensä mukaiset.



"Siellä Jeesuksen kasvoja katsellessaan,
valo loistaa, mi täällä ei näy.
Poissa yö, poissa kuolema häiritsevä,
siellä valkeus on hohtavaa.
Ilovirtensä soi ylen onnellinen;
hän on päässyt jo Jeesuksen luo."


Maaka

5 kommenttia:

Lisay kirjoitti...

Otan osaa suruunne.
Omasta aidistani jouduin luopumaan kohta nelja vuotta sitten ja vielakin niin kaipaan hanta...
Onneksi meilla on jalleennakemisen usko!

Piipe Elch kirjoitti...

Lämmin osanotto suruunne!<3

Ihanaa on kuitenkin tietoisuus siitä, että rakkaasi on Jeesuksen luona ja me saamme elää jälleennäkemisen toivossa. Voimia jokaiseen päivään!

Piupau kirjoitti...

Halaus!

Metsäntyttö kirjoitti...

Taivaallisen Isämme lohdutusta surussanne!

Onneli kirjoitti...

Lämmin osanottoni.
Itse menetin 1 ja 1/2 viikkoa sitten rakkaan ihmisen.