Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2009.

Tästä se nyt alkaa!

Trikookankaita on mulle kertynyt vinopino, mutta aloitusrohkeus ja aikakin on puuttunut. Pelkäsin pääntie+hihansuu resorikanttausta. PrinsessaTrion ja muistakin blogeista etsin neuvoja ja mukavia malleja. SK 6-7/07 löytyi mukavan näköisen collegemekon malli, joten päätin aloittaa harjoittelun sillä. Kangaskaupassa oli kotimainen college 3e/m ja tämä punaraita lähti mukaan. Mallissa oli muotokaitaleet, mutta opettelin resorilla. Lauantaina järjestin aikaa kaavojen ja kankaiden leikkaamiseen sekä ompelemiseen. Tänään sitten jatkoin samoja hommia. Löytyi mun koneesta jousto-ommelkin, oon käyttänyt sitä ennemmin ainoastaan leveänä... Nyt kokeilin näin kun en muutakaan keksinyt. Kukanmalli kirjasta Merkesdal: Applikationer och lappsömnad Trikoohinkin uskalluin ja niin paita ja legginsitkin valmistuivat. SK 1/09 Kankaana naapurista saatu pallotrikoonpala, johon kaavat just mahtui kun aikansa kääntelin. Mukavaa haastetta sekin :) Nyt mua ei pidätä enää mikään!!! Tää ompeleminen on

Olipas mukavaa!

Tänään aamukokouksesta lähdettäessä mies ehdotti jos menisimme jonnekin syömään ja soitettaisiin hänen isollesiskolle, jos käytäisiin siellä kahvilla. Puhelimet olivat kotona ja sisään astuessa kuulin puhelimeni soivan. Miehen pikkusisko (mun ikäinen) soitti, mutta akku loppui ennenkuin ehdin vastata. Miehen soittaessa takaisin, sain puhelimeni ja tulleen viestinkin auki: Tulisittako kaffille ja paljuun joskus klo 15? No iliman muuta :) Vain uikkarit ja pyyhkeet mukaan sekä nyt niitä muffinsejakin :D ja matkaan abc:n kautta. Paljussa oli hyvä olla: raikas ilma ja kaunis sää, vaikka satoikin välillä ja sopivan lämmin palju, ei liian kylmä eikä kuuma. Tenavat kävivät pariin otteeseen ja kalastelivatkin taasen. Ea "tappeli" samanikäisen serkkutytön kanssa :D Kotia kohti ajaessa mies totesi: Olipas se mukavaa olla kylässä. Sai vain lähtiä eikä tarvinnut ruveta siivuamaan. Siihen menee yleensä vie seuraava päivä. Niin, eikä tarvinnut passata ketään, totesin minä ;) I

Saunatuoksupussukka

Isoveljeni soitti viikolla ja kutsui grillaamaan perjantai-illalla. Totesin, että sehän on synttäripäivä hänellä, joten jotain olisi kiva viedä. Mies tyrmäs mun ehdotukset, mutta Sokerihelmen joulublogista sain hyvän idean: Koivunlehtipusseja meillä oli jo juhannuksena tehtykin, mutta Arttu teki mukaan jonkun uudenkin. Hyvä tuoksu lehdissä on vieläkin, joten taidammepa tehdä niitä vielä lisää. Ikean valkoista pellavaa ja tuplatikillä kirjailu. Älkää katsoko työnjälkeä, sillä se on nyt oikein "juosten kus..." Oli pieni kiire ja Ea avusti parhaansa mukaan :) Velipoijalle varmasti kelpaa ;) mutta ittelle vois tehdä oman myös ja huolellisemmin. Ihan hauska tuli epätäydellisyydessään ja onnistui tuo "kirjailu" ilman asiaan kuuluvaa konetta :) Saas nähdä saisinko niitä myös joulukukiksi tehtyä. Miks mä niin myöhään olin lahjan kans matkassa? Tein päivällä muffinseja sinne vietäväksi, mutta mies "ei antanut" viedä niitä sinne ;D Silloin kun luulee leipomuk

Hammaspyykille!

Kylläs se arki rytmi ihan kivasti on lapsilla löytynyt. Aamulla kaikki heräävät seitsemältä ja tarkoitus olisi että yhdeksältä olisi iltatoimet: pesulla käynti, iltapala ja hammaspyykki suoritettuna. Toisinaan se hieman venyy, mutta sisäinen aamukello on jo ajassa. :) Äiskällä meinaa vain olla illalla vaikeuksia mennä nukkumaan. Iskä menee muksujen kanssa ylös nukkumaan ja äiskä jää Eaa nukuttamaan ja sitten blogailee, haaveilee, katsoo tölsöä tai järjestelee. Hiljainen tupa ja oma aika; se on niin ihanaa, joten ei malta mennä nukkumaan. Ja näköään vähempään yö uneenkin tottuu, vaikkakin olisi kyllä hyvä mennä muitten kanssa saman vuorokauden sisällä nukkumaan :))

PIENIÄ ILOJA

Olen koittanut pitää silmäni auki ja etsiä tälläisiä pieniä hiuslenksuja. Eilen sitten vahingossa löysin niitä ja saivatpa ne iloa ja piristystä päivään =0) Täytyy sanoa, että kyllä ollaan iloittu ja ihmetelty meidän Ea, joka on niin onnellinen uudesta taidostaan :) Paappa: Kyllä voi ihminen iloita, kun osaa kävellä! Kävelevällä neidillä on niin kova vauhti ettei ilman salamaa saa kuvaa lainkaan :D Me ollaan myös mamman kanssa ihmetelty miten meidän suloinen ja kaunis (ei me jääviä olla , ei :D ) voi olla niin epäkuvauksellinen. Kuvissa on aina ihme ilme, eikä yhdessäkään näy miten kaunis hän on luonnossa. Tänään iloitsen täsätä kuvasta: Ei tämäkään vielä todellisuutta vastaan, mutta kuvana jotenkin hyvä. Voi kun sais useammin tälläisiä kuvia ihmisistä. Ja ihan söpöt on nämä kapustalaatikolla häärivän Eankin kuvat vaikka tausta voisi olla parempi :D Taustasta viis, mulla on kaks kehystä olkkarin seinällä odottamassa kuvia ja nyt ne täisi löytyä :)))) Pikkulikkojen ku

Kukkaloistoa

PALJON KUVIA MAMMAN KUKKALOISTOSTA Kuvia selatessa tuli vastaan nämä elokuun alussa ottamani kuvat vanhempieni puutarhasta. Niin ja myös Paapan kukkaloistosta, sillä yhdessä he puutarhaa hoitavat. Etupihalla on yksi iso L-muotoinen tarha: Sama kohta toisesta suunnasta: Samassa tarhassa olkkarin ikkunan alla on heidän lempikukkansa Ruusut. Ruusutarhasta oli tullut napattua huonot kuvat. Tarhan toisessa päädyssä teranssi luona/edessä: Pallohortessian kukat ovat parhaillillaan yli 30cm halkaisijaltaan! Kesäkukkia etuovella toivottamassa tervetulleeksi vieraanvaraiseen kotiin. Omenapuut notkuvat satoaan. Tiistaina ihmettelin Valkea kuulas-omenien kokoa. Jos ei olisi puussa olleet kiinni olisin luulllut "kaupan omeniksi" Takatarha: Tätä onkin tämän jälkeen tyhjätty: jotain lähtenyt veljeni kukkapenkkiin ja kuunliljoja ihan kaatiksellekin. Liian isoja ja komeita :D En tie mitä suunnitelmia tämän tarhan varalle on, mutta eteen on tulossa lisää muurikivittar

Nyt se on virallista!

Eilen illalla se nyt sitten tapahtui: Meidän Ea-Kreetta ei enää ole vauva vaan ... keiju!?! Eii! Kyllä mä sen saan kakistettua sormistani: Ea-Kreetta on nyt TAA-PE-RO! Nyt se vaihtui. Nyt kävellään, kaadutaan ja noustaan ylös ja vaikka väsytäänkin kävellään silloinkin ja sen jälkeen! Saatiin tapahtuman kunniaksi kaivettua videokamera naftaliinista. Sinne on nyt tallennetuna; tämä suuri muutos! :) Kolmen postauksen verran on sitä hehkutettu :D Mutta arvatkaa mitä mä haluaisin nyt ehdottomasti videoida. :S Peppukiitoa! Se jäi ikuistamatta! Kummatkin muodot! Ekasta versiosta on edes digikameralla otettu pätkä On se Eeakeetta vie vauva kuitenkin, sillä lutku on parasta vieläkin ;) Vaikka kyllä se syöminen ja lasista juominenkin sujuu päivä päivältä paremmin. Vielä ei kuitenkaan niin hyvin että kikkivieroota pitäis alkaa suunnitella, mutta sitä kohti mennään.