Touhua ja töminää

Näistä aiheista sais paremmalla ajalla, vaate valinnoilla, muokkauksella nostalgisia kuvia, 40-luvun tunnelmiin ja paljon vanhempiikin! Ajattele vanhaa kylänraittia ja peltomaisemaa... Samat kujeet ja meininkin oli silloin kuin nytkin 2010-luvun väreissä. Meidän pieni koiramies "Heta,Heta!" komennus kuuluu, kikatus helähtää ja häntä heiluu  suomenpoika ja -pystykorva kaks ittepäistä narun kummassakin päässä pikkupomo vei voiton  Suomenhevoset me ihmiset, pienet eikä suuret ei kiinnostettu niitä yhtään pientä koiraa vain pelotti, niin kuin pikku miehiäkin :) näiden kahden humman välillä taitaa  vallita syvä yhteisymmärrys :) Eloterveiset Maaka

Oman puun antimista pääsimme leivoskelemaan omenapiirakoita äiti kuorii ja lohkoo pieni mies siivuttaa asettelee piirakan päälle ja  nuolee sormet välillä puhtaaksi vähä kekoa levitetäänkin Tämä piirakan paistuessa Ohje nautimme äiskän leipomusta ei niin kaunis piirakka, mutta mehevä ja lapsille mieluissa 2 munaa 1 1/2 dl sokeria 100g voita 2 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta Täyte: 2-3 omenaa 1/2 dl sokeria 1/2 tl kanelia 1/2 tl kardenmummaa *Vaahdota munat ja sokeri. Lisää voisula ja vehnäj-leivinj.seos *Leivtä reilu puolet taikinasta voideltuun 25cm vuokaan. *Lado päälle kuoritut ja viipaloidut omenat *Ripottele omenoille mausteet. Levitä lopputaikina päälle. *Paista 200 C noin 25 min *Tarjoa vanilijakastikkeen keran. Tein 3x taikinan (60cm)uunipelliselle  Nämäkään ei oo kauneudella pilattuja,  mutta niin ihania. Nam! Itsetehdyt kaalik...

Monta juttua, samalla suunnalla ja samana päivänä. Tänään on matkustettu junalla, käyty markkinoilla syömäs munkkikahvit ja ostettu lakua nautittu lastenkonsertista ja ilmapallokoirista pyöritty autolla katon  kautta ympäri käyty tutustumassa sähkömuseoon ja sen ympäristöön, nähty nämä maisemat muutenkin kuin tulvavesien peitossa  saatu herkullista lohisoppa tykistä vattat täyteen Tapahtumarikas ihana,  sateinen päivä. Pinnat lähiseutumatkailulle! :) Maaka

Kun oli kaks viikoa tehnyt valmisteluja ja päivän juhlinut täytyi rippijuhlien jälkeen nukkua yö ennenkuin jaksoi tosissaan alkaa tiskata ja siivota paikkoja normaaliasentoon. Touhut pitikin tehdä reippaasti sillä pöytä piti iltapäiväksi  koristella vaaleanpunaisin lisäyksin neiti 8v:n kaverisynttäreiden kunniaksi. Niissä olikin helpot tarjoilut sipsiä, poppareita, karkkia, keksiä, jäätelöä, mintusuklainen jugurttikakku. Viimeisin maistui paremmin kyllä  mattimyöhäisille rippivieraille. Täytyy myöntää että kyllä sitä järjestelyä on piisannut vielä tällä vikkollakin. :) Pikkuhiljaa ylimääräisiä arjen lomassa pois. Jotkut koristeet taitavat viipyä seuraaviin juhliin saakka! ;D Työhuoneen ompeluspöytäkin könöttää vielä verannalla ja siellä näyttää nyt tältä. Olkkariruokatilaan tuli juhliksi normaali järjestys ja kirjoituspöytä valtasin täältä paikan. Meillä, mulla on suunnitteella perheen meno...

 Vanha ruokapöytäryhmämme työhuoneeseen, ompelupöytä verannalle, laina piharyhmä patiolle. Sää oli sen verran mukava, pilvipouta, ettei ensimmäinen ollut juuri käytössä, viimeisessä istuessa olisin kaivannut huivia hiattoman mekon päälle, mutta siitä oli hyvä seurailla pihalla leikkiviä lapsia. Suosituin paikka oli selvästi  ompeluspöytäni jakkaroiden ympäröimänä. Sisälläkin saimme homman toimimaan. khh tyhjäysjärjestely ja pesu/höyrytys puhtaaksi ja  vielä vanhempieni vanha jääkaappi sinne niin meillä oli toimivat tilat tarjoilujen laittamiseen. Tilasimme kiitoskuvat päätösjuhlan jälkeen  ottamastani poseerauksesta heti mukaan annettavaksi. Samalla tilailin muitakin kuvia ja tunnelmia joista teimme kaks kollaasitaulua. Kauniin Lumi-kahviastiaston saimme seurakunnasta lainaan sekä kirkkaita vesilaseja, mutta suolaiseen puoleen oli muuten kertakäyttöastiat. Siinä kohtaa kun havahduin ottamaan ...

Siinä se on, meidän koira,  meidän Heta. Sunnuntaina haettiin. Nimen mietimme etukäteen ja Sirusta tuli Heta. Halusimme rehdin suomalaisen nimen, (mahdollisesti) topakalle suomalaiselle koiraneidille. :) Tuntuu että oli ihan oikea päätösja kiitollinen mieli kun katselee lasten touhuja sen kanssa. Onhan asian puolesta kauan rukoiltukin ja pyydetty johdatusta että tulee meille sopiva koira. Osa pikkuisista on pelännyt koiria, mutta kuten heti sunnuntaina otetusta kuvasta huomaan  jostain syystä oman koiran kohdalla se helpottaa. Rauhallinen pentu on löytänyt jo paikkansa. Kestää hyvin ja rauhassa vauvan "taputtelut", vaikka meitä isoja yrittääkin innostuessaan pureskella. Esikko koiraa on pitkään toivonut, mutta A13v koira siitä on nyt kuitenkin tullut. Maaka

 Juhlien teema/värimaailman perusta on esikon valitsemat mieluisat servetit. (No ylläri, ylläri vaaleanturkoosi! ;D ) Niitten mukaan teimme kesänalussa kutsut, joiden kannet koristelimme pitsipainatuksella. Miettiessäni miten sitä samaan herkkyyttä ja jotain saisi juhlakoristeluihinkin, törmäsin useammassakin blogissa  pompommeihin. Silkkipaperia ja servetiestä kerroksia. Servetin valkoiset kerrokset toi suloista pehmeyttä ja utuisuutta  ja päälispinta värin. Pitihän mun uus viirikin surauttaa seuraksi. Nämä isommat ja voimmakkaamman väriset menevät verannan koristeeksi. Pitelen niitä nyt vielä sisällä ettei kosteus tärvele? Vanhan  kranssin kaivoin kaapin päältä, oitin vanhat koristeet pois ja lisäsin GreenGaten nauhaa, väsäilin kukkasia ja kelepaa. Melekeen yhtä hyvä muutos, paitsi pienempi töinen, kuinb miesten ulko-oven maalaus. Pääovi onyt komeampi kuin uutena! :) Yhtä m...