Touhua ja töminää

Meitä on viitenä viime maanantaina kokoontunut 5-7 naista näpertelemään, puuhailemaan, rukoilemaan ja kahvittelemaan yhdessä. Tähtäimenä paikalliset Joulumarkkinat  nyt tulevana viikonloppuna la 3.12. klo 10-15 ja su 4.12. klo 12-16 lapsityön;  Kids' action ja Touhis-kerhon toiminnan hyväksi. Paikkana Vanhan aseman idyllinen makasiini. Tekijöidensä mukaan eri näköisiä pieniä lahja- ja muistamisideoita. Nyt maanantaina koristelimme isäni tekemiä kransseja... Näitä neulatyynyjä oon väsäillyt ittekseni,  yritin tehdä mix no macht, mut ei luontunut multa... :D Myyntipöydässä on tietenkin tarjolla herkullisia leivonnaisia aina tuoreista munkeista karppaussämpylöihin. Mutta tarvisin hieman neuvoanne. Mitähän noista pikkujutuista: tulitikkupurkeista, sytykeruusupketeista, nuppineulatyynyistä voisi pyytää? 1-3e? Tai paremminkin minkä hinnan voisit itse maksaa? :D Ja jos tiedät/arvaa paikkakunnan niin  Tervetuloa! Myös toisista pöydistä löytyy kaikkea kivaa ja

1.adventin ja joulu odotuksen aloituksen kunniaksi on näperrelty ja ommeltu uusia koristeita laitettu kyntteliköt ikkunoille (eihän kynttelikön koristeet tarvi aina niin symmetriset olla :D by E-M ja mä)  leivottu ekat joulutortut ekat lahjat paketoitu laulettu Hoosianna ja Tiellä ken vaeltaa  luettu jouluevankeliumi tämän talven ekan lumiukonkin lapset saivat rakennettua  Ihanat luistimet sain ystävältäni Anskuliinilta .  Kiitos vielä kerran! Viikonloppu vaikutti välillä jo hyvin stressaavalta etukäteen, katseeni on ollut Pietarin tavoin vallan myrskyaalloissa  ja tiesin että mun pitäis nostaa katse Jeesukseen, etten uppoaisi.. En vain saanut katsettani irti aalloista ja tuntui että eräs aalto on nyt liika tässä tilanteessa. Ei Jeesus komentanut katsomaan häneen vaan huomaamattani tuli ja nosti mun pois räpiköimästä. Se viimeisin "murhe " olikin siunaukseksi. Myrskytköön , mutta minä kiitän Jeesus, Sinua, siitä että jätit Taivaan loiston ja tulit alas

Jatketaan vie kesämuisteluja :) Kesällä kun me oltiin sie Summassaares lomalla sie oli joka ruualla pyöreitä pieniä perunoita. Parin päivän päästä mä aloin olla niitä niin täynnä että ne ihan etoi... pikkuhiljaa alkoi muutkin ruuat tökkiä... Voi ie, valmiiseen ruokapöytään saa astella ja mä tirsmuilen! Sen sijaan että olisin alkanut kärsiä imetyksen lopetettua ekoista naisten vaivoista nää vaivat alko muistuttaa 6vkoa! Fb:stä lueskelin kaverien iloisia raskausuutisia ja sitten messuille lähtöaamuna päätin mäkin virallisesti tikulla varmistaa tuntemukseni. Oli niin postiviivinen tulos. :) Siihen se postitiivisuus sitten vain pikkuhiljaa hiipui... väsy, uni, kuvotus, yökötys,  ja mainitsinko jo VÄSYMYS: päikkärit ja masenteneisuus. Mä halusin vain nukkua... Ja mieskin oli niiiiiiiin typerä: "Byää, tästä ei tuu mitään! ", mä vaikeroin- 18vkolla oltimme mahataudilla, ja siihen jäi kuvotus ja yökötys ja mieskin tokeni entiselleen! Eilen olimme rakenneultrassa, elossa pikkuin

Mulla oli kesällä vaikeuksia ladata kuvia koneelle  joten tämä muistikortti vallan unohtui, kunnes se aamulla tuli vastaan :) Toisten fiilistellessä joulutunnelmissa muistuttelenpa teidän mieliin heinä-elokuun tunnelmia  ja ihanaa kesän valoa.  Eräänä aamuna me: minä, iskä, Keetta ja Aaro päätimme, sitten kuitenkin liittyä vanhempieni ja ystäväpariskunnan seuraa heidän suunnatessa asuntomessuille. Yhtään enää muista mistä talosta kuvat on, mutta väliäkös tuolla :)  Tähän taloon menin vain katsomaan tätä lastenhuonetta ja olipa se mukava yllätys todeta että "hei nä tekstiilithän on blogistaniasta tuttuja!" hauska idea suloisia tyynyjä vaaleanpunaista aikuisenpaan makuun...  aivan ihana matto! oliskohan tuossa tuolissa mukavampi istua kuin tk:n? olkkaritunnelmia yläkerran aulaa Monesta kodista löytyi kauniita huoneita ja yksityiskohtia, mutta se ainoa vau-elämys tuli Heikkiustaloon astuttaessa. Olin siitä jostain blogista lukenutkin ja se täytti kyllä

Niin se meidän pikkumieskin on jo reilu 10kk ja joulu sekä 1v synttärit lähestyy... Ryömisestä on vaihdettu konttimiseen jota pääsääntöisesti käytetään siirtyessä kaaparointi paikasta toiseen. Ja nyt osaa "istua polvillaan" .... helpottaa seisomisesta alastuloa ) Eli tukia vasten seisominen ja kävely on niin IN. Kävelyrekkule on jäänyt lähes pois: sieltä kun välillä kurkotellaan niin että meinaa pää erellä tippua. Monta kuukautta on ollut jo maharaton laatikojen kronaaja ja osasta onkin kripoja otettu pois, ettei sormet jää välihin. Hampaita on neljä ja  nykyään blondi tukka on alkanut kovasti vetää kikkuralle. Vauvalelut on vaihtuneet "fisöpriseihin", miehellä pitää olla seuraa ja leikkikaveria, muuten sitä seistähän ekalla rapulla portin takana ja huuretaan  toisten perähän ylös. Portin kans pitää olla niin tarkkana, rappusten nousu kun sujuu komiasti, mutta ei nyt vie NIIN komiasti  eikä alastuloa olla vie harjooteltukaa!   On se hassua kaharen työn jä

 Keväällä kertoilin kuinka haaveilin pikkumuutosta keittiöön. Kesällä kun valoa riitti tarve ei ollut niin akuutti! Mutta ei se haudattukaan ollut ohi mennessäni aina tsekkasin rautakaupois  tapettitarjonnan josko löytyis sopiva kaveri yhdelle seinäälle vaal.sinisen kaveriksi. Vaikka meinasin ettei yhtä rullaa nyt tilata viitti, niin selasin kyllä kirjojakin.  Halusin yhteen nurkkaa muutosta ja uutta tapettia tarvitiin. Muutama viikko sitten lähin oikeen kierrokselle (kaikki kolme kaupungin liikettä ;) ) Ekasta löyty aika hyvä, oikeet värit, hieman moderni pystyraita,  mut paras tähän mennes. Seuraavas kattelin tarjontaa ja tutkin sitten poistorullatkin. Sieltä se löytyi, hyvin sellainen kuin olin mielessäni kuusaillut:  valkoisella pohjalla vaal.sin kukkia. 1kpl, näyterulla Siinä luki Alkaen 1e. Mut enhän mä nähnyt kuin 1e :D "Ei tästä viitti näytettä pyytää eikä uskallakaan  ettei kesken lopu tai joku mietties vie." Autosta löytyi hiluja euron verran ja kyllä mä sen s

Mun nukkisprojekti etenee niin hitaasti että valmiiden huoneiden sijaan esittelen pieniä valmisteluja jotka ovat ihan kivoja työvoittoja itselleni! :D Tyynyt oon kirjaillut jo viime joulun alla, mutta muut on tämän viikonlopun tekosia. Raamattuja on kaksi, toinen nukkikseen  ja toinen... se selviää alenpana :) Syksyisiä leipomuksia: Yes, mäkin osaan käyttää sirkkeliä! :D ja sain pätkittyä ja tehtyä jykevän karheen sivupöydän. Kynttilälyhtytalojen seuraan: kappeli Idea perhekerhosta. Siellä oli silkkipaperista tehdyt "lyijyikkunat" ja alttaritaulu.  Tämä on sitten moderni Vapaakirkko. kohti joulunsanomaa... Maaka  

" Seppele symbolisoi ikuista elämää." Näin meille kerrottiin perhekerhossa, joten halusin tehdä sellaisen Oskarin haudalle. Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee,  kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus.     Mutta suurin niistä on rakkaus. 1. Kor. 13:8,13   Rakastaen, jälleennäkemisen uskossa ja toivossa. Siunattua pyhäinmiestenpäivää! Maaka Kirjoitin tämän jo perjantai illalla,  ja ajoitin lauantai aamuun mutta olikin julkaisemisen sijaan tallentanut  joten nyt maanantaina vasta ilmestyy.

Alkoi olla tiivis tunnelma meidän makkarissa.... Kahden nuorimman lisäksi eskarilainen  kömpi huoneeseen ja väliimme yön aikana. Vaikka illalla antoi hänen nukahtaa sänkyymme ja kantoi sitten vuoteeseensa pian hän pals takas. Sängyssä oli ahdasta kun aamuyöstä nosti häjynpojan jatkamaan uniaan kainaloon. Keksimme nostaa E-Mn Keetan viereen sänkyyn. Mutta tuntui että paremmallakin hapella voisi itse kukin nukkua :D Meidän huoneen vaihtaminen isonpaan ei myöskään onnistunut, koska poikien sänkyjä ja tavaroita ei oikeen saanut mahtumaan toiseen huoneeseen. Keetta suostui muuttamaan E-Mn kanssa samaan kämppään :) Hauskaa, että siinä missä poikien sängyt sijaitsevan suurimman makkarin eri reunoissa ja koulupöytä välissä,  tyttöjen sängyt laitettiin ihan vierekkäin! Ja hyvin on unet maistuneet, toisen tuhinan luodessa turvaa. Äitikin selvisi yhdessä yössä huonosta omastatunnosta, kun laittoin tytöt nukkumaan "yksin". Niin sitä entinen päiväpeittofriikki on huomannut ett