Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2010.

Kohti talvilomaa

Takana on tautinen viikko, se flunssa tuli junnas päälle enkä ole mitään ylimääräistä jaksanut tehdä. (ei edes käydä blogistaniassa!) Pää on ollut höntti ja pääajatus on vain ollut: Pääsispä päikkäreille! :D Edessä on nyt lomaviikko koko perheen kesken. Jee! Mukavasti on loma käynnistynyt: saadaan nauttia lumesta lumiukkojakin on saatu taas pyörittää laskettu mäkeä ihan omassa lumikasassa mä oon koittanut kuvata ja ikuistaa lumisia maisemia ja lumikasoja jne jne Tiedä koska taas tälläisestä talvesta saamme nauttia? Iskä on tyhjännyt katot lumesta, turvallisesti turvaköydellä varmistaen. (työkaverin kantapäät menivät jo p...ksi) Artun huippuhetki: tuplavarmistuksella iskän kanssa lunta pudottamassa ja sitten sai pudottaa, siis Hypätä ;), itsensä alas pehmeään lumikasaan. Jääkiekkoa on katsottu ja itsekin pelattu niin ulkona jäällä kuin pöytämallia :) Tänään vietimme iltapäivää, iltaa, yötä ystäväperheen kanssa/luona luistellen, pulkkamäessä, kahvitellen, syöden ja saunoen.

Keidashetki

Ajattelin Ean synnyttyä yrittää pitää sapattivuoden vapaaehtoisesta lapsityöstä. Se sabatti on vain venynyt, yli puoleentoista vuoteen en ole tehnyt mitään! (paitsi mukana kahden Kids' action suunnittelussa) Syksyllä oli tarkoitus taas aloittaa, mutta ei, ei se ole lähtenyt käyntiin, tai siis mä en oon käynnistynyt. Lauantaina olimme, mieheni kanssa ihan kahdestaan! (ja kolme muuta srk:laista) aluellisessa lapsityökoulutuksessa. Innostavaa, rohkaisevaa, koskettavaa, ravistavaa, ravitsevaa... kuin keidashetki. Jotta voi kokea keidashetken, on täytynyt olla erämaassa ja just siinähän mä oon laahustanut, ja kauan. Ja kun on päässyt keitaalle virvoittumaan, ei haluaisi sieltä pois lähteä! Ei ainakaan ilman täyttä vesileiliä, raikkaita hedelmiä. En mäkään täältä, lopun rukoushetkessä "huusi" Jumalalle: Mä en haluu lähteä täältä ennenkuin tunnen, koen Sinun läsnäolosi, ennen kuin kohtaat minut voimallisesti! Mä en halua enää pelkkää päivittäistä manna-annosta! Ja Herra

Lähes täydellinen....

päivä ja mies mulla eilen! En tie mikä siihen oikein vaikutti: oliko niin sekaisin taudista, se että oli ollut neljä päivää neljän seinän sisällä, se että edellä mainityista syistä oli ehtinyt selata sisutuslehtiä, mun edellispäivänä tirauttamat kyyneleet... mutta joka tapauksessa se kävi helposti: parilla perustelulla... mies ryhtyi mun kanssa massiiviseen RUURAILUUN! Yläkerran neljässä makkarissa, kaikissa vaihtui asukkaat ja sisällöt, lamputkin... Tai no Arnon sänky jäi paikoilleen :) Artun huone on nyt meidän makkari, pojilla on yhteinen huone meidän makkarissa. (Eka yö meni mukavasti, tappelupukarit olivat niiin kavereita että!) Meidän (me2 ja 3tenavaa) makuuhuonetta en oo esitellytkään, liekö lukuisista yhteensopimattomista sängyistä johtuen, mutta tavarat ja seinien sävykin on hyvin sama kuin tässäkin huonessa. Paitsi nyt aamuaurinko valaisee vaalean vihreä päätyseinän .... ja puolapuut :DD Tämä tuoli on samaa sarjaa tämän penkin kanssa. Istun ja blogailen nyt tässä

Pitsihääpäivänä

Ostin joskus tämän pikkukirjasen miehelleni, enpä tiedä onko sitä edes lukenut, mutta Arno :D siitä edes tavaili yks kerta: Paras tapa kehua naista on kehua usein. Toivottavasti sitten vanhempana muistaa ja osaa! Useimmat naiset ottaisivat mieluiten aviomiehen, joka on hyvännäköinen, hurmaava hellä ja antelias. Valitettavasti laki sallii vain yhden aviomiehen! Mies, jolla on vikoja, joista hän ei ole kuullutkaan, ei ole kuunnellut vaimoaan. Älä arvostele liikaa vaimosi heikkouksia, jos hänellä ei olisi niitä, hän ei olisi mennyt kanssasi naimisiin. Vaimon ilahduttamiseksi tarvitaan vain kaksi asiaa: antaa hänen luulla saavansa tahtonsa läpi ja antaa hänen saada tahtonsa läpi. Aviomies tietää vaimonsa rakastavan häntä, kun tämä palauttaa kauppaan leningin, johon hänellä ei ole varaa. Avioliitto ajaa harvoin karille, jos parilla on jotakin yhteistä naurunaihetta. Kuten vanhat hääkuvat! Rakkaus on pieni sana; ihminen voi tehdä siitä suuren. Tosi rakkaus ei ole käde

Blogiystäville

Tämä blogi on ollut henkireikäni vuoden ajan ja sellaiseksi sen olette te ystäväni tehneet. En osaa sitä selittää... Blogin pitäminen on tosi mukavaa, mutta se ystävyys, jakaminen, välittäminen yhteys, jota olen sanut kokea ja tuntea... Sitä on istuskellut vaativaisen vauvelin alla, ollut ja kulkenut blogistaniassa... enkä olekaan ollut enää yksin. Kiitos! Vauveli on nyt jo melkein pikkuneiti, ja viime aikoina olen ehtinyt vähemmän olla täällä; pikakäyntejä ja samalla parissa paikkaa vieraisilla, mutta eiköhän meidän ystävyys kestä sen :) Tervetuloa uusille lukijoille, ilahdutatte mieltä kovasti! Teidän luoksekin tulen vielä jossain vaiheessa käymään, yritän ainakin! Neidin uutta kesätakki esittelen samalla. Mun ystävänpäivälahja itselleni hm:ltä :D Niin ja pinnejä tyttösille! Ottobren hain lainaan, jos sais aikaan samantyylisen takin Ennillekin . Ystävät ovat kuin tähtiä.. et aina näe niitä, mutta tiedät että ne ovat aina siellä.... Hyvät ystävät ovat kuin lyhtyjä tiell

Kohti ystävänpäivää

Mietiin, että enpä taida jaksaa kortteja tänä vuonna lähetellä... mutta sitten perhekerhossa oli lorupussi ystävyydestä ja ekana kultainen käsky; "Kaikki mitä te tahdotte..." Niinpä, olihan oikea kortti varsin ihana! Kerhossa vielä askarreltiinkin kortteja ja tehtiin niitä sitten Ennin kanssa oikein urakalla! :D Eilen en ehtinyt lähettämään, mutta toivottavasti tänään saan osoitteita etsittyä ja saan jonkun kortin matkaankin! Miettin miten muuten voisi ystävää yllätää ja ilahdutta, kertoa että häntä ajattelen, että hän on minulle rakas. Kuinka Ystävänpäivää juhlisimmekaan... Punainen mökki Jos mökki on pieni ja punainen, niin kodiksi tahtoisin juuri sen , ja ystävät ympäri maailman mä kotiini tahtoisin saapuvan Me pidettäis hauskaa ja laulettais ja nälkäiset vatsansa täyteen sais. Tää punainen mökki ois kaikkien, niin sinun kuin minunkin yhteinen. Jaakko Löytty Esikko antoi mulle jo 4H:ssa tekemänsä kaks pientä pakettia

Kakkukahvit leikkihuoneessa

Viime viikon "saldo": Kaks kakkusta= mansikkakakku ja pieni suklaakermakakku ja jäätelöitä leikkeihin. Löysin mäkin kerrankin jotain kirpparilta, 0,5e tuo muovikupu ;D Ruokia kasvavien prinsessojen tarpeisiin Veljentyttö on kasvanut jo isoksi neidiksi, joten saatiin jo marraskuussa hänen vanha "keittiö". Leikimökissä oli ollut ja sinne sitä meillekin tarjottiin, mutta toinpa sen nyt ainakin talveksi sisälle. Nytpä tytöt ovat juuri parhaassa leikki-iässä. Ikeasta vain ostin uudet krivat punaisten muovisten tilalle. Joululahjaksi tuli syöttötuoli, jonne Ea änkee itsensäkin toisinaan! Mun vanhasta posliiniastiastosta juodaan kaffit. Alakuperäises laatikos on talletettu tähän asti. Nyt osa astioista löytyikin kapsäkeistä. Siellä pyöries oli kannu mennyt rikki. Tätytyypä eri keepperillä liimailla kasaan, mutta pikkuinen pala puuttuu... Onneksi on kuivat kahavit nottei vaatteet kastu. Mukavaa viikonalkua! Maaka

Soffalla loikoilua?

Täällä on nyt sairasteltu ja vietetty hiljaiseloa. Tiistai vastaisena nousi kuume ja kyllä oli surkea olo tiistaina; päänsärky, kurkku ja koko naama kipeänä, pyörrytti, huono olo ja kuume nousi buranasta huolimatta. Mun äiti onneksi pystyy, voi ja haluaa tulla apuihin, sillä tenaviin tauti ei iskenyt vaan olivat energisiä :) Mä ajattelin että tämän siitä etelänreissusta nyt sai: possuflunssan! Ei saisi poistua kotikonnuulta ;DDD Jotta tietäis mikä muksuihin tulee iskemään, soitin illalla ittelleni oikeen lääkäriajan. Olo kyllä hieman helpotti ku kuume laski 39,3 -> 38,6 Pikacrp oli 56. Mitään vikaa lääkäri ei musta löytänyt, käski aamulla tulla uutta verikokeeseen, josko tulehdusarvo olis itsekseen laskenut. Otettiin aamulla sitten nieluviljelykin ja tunnin päästä ne soitti pikatestin tuloksen, angiinaa ja resepti odotti neuvonnassa. Ei se crpkään ollut laskenut, vaan oli 91 joten pitää kuulemma käydä tarkistuttamas se kuurin päälle. Mies kävi ottamas nieluviljelyn kurkkukivusta

Arvonta suoritettu lippujen liehuessa

Kiitos kaikille arvontaa osallistujille! Kiitos niitä monista lämpimistä, ihanista, kannustavista ja rohkaisevista kommenteista. Jatkan siis samaan malliin ja tarpeen vaatiessa käyn ammentamassa voimaa kommenteistanne :) Palasin tuttuun turvalliseen pohjaan takaisin;) Arvonta on suoritettu kotilaisten kanssa. Onnettarina toimivat musiikin soidessa Enni ja Arno Lukijoiden kesken palkinnon sai: Henttuset Henttusen äidin oivaltavat kirjoitukset tuovat hymyn huuleen ja tuntuvat tutuille :) Ja kaikkien osallistujien kesken: heini - valkeat haaveet Mun vertaistukeni :) Yhteystiedot ositteeseen marikajamarkus at hotmail.com Jos joku teistä haluaa muuten laittaa spostia, se on tervetullutta, joten nappaa osoite mukaasi. :) Onnea voittajille! Nuo vihreät kynttilät saivat minut haluamaan jotain heleää vaalenvihreää. Mitään en vain välittänyt hankkia.... Ihanat omenaisethan ovat samaa sävyä, ei tule mitään ylimääräistä kotiin ja uusia saa ostella, sillä tasaiseen kori tyhjenee :) Auri