Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2010.

50/50

Mä meinasin, etten tällä kertaa ultrassa kysy kumpaa sukupuolta vauva mahdollisesti on. Mutta koska talvella laitoin vauvanvaatteet eteenpäin ja maailma on vauvojen suhteen kuitenkin aikastakin vaaleanpunainen / vaaleansininen kysyin sitten kuitenkin... Rakenneultrassa kätilö kertoi että poika on tulossa! Ajattelin että olis hyvä saada vielä lisävahvistus ja katselin edelleen pääsääntöisesti neutraalinvärisiä vaatteita alennusmyynneistä... potkarit Reiman tehtaanmyymälä 4e/kpl, haalari Tokmanni 2,5e/kpl Niitä ei niin kauheesti vain ole tarjolla, joten sopivien vastaan tullessa ei osannut aina päättää minkä koon ottaisi... :D kirppareilta a 0,5e valkoisia bodeja nyt onneksi jonkin verran on tullut vastaan... Viime viikolla olin sitten sokerirasituksen takia äitipolilla (arvot ok) ja lääkäri ultraili: Meille on tulossa tyttö! Joten tässä sitä ollaan taas lähtötilanteessa? Mahdollisuudet 50/50 Seuraava käynti on viikolla 36... silloin ei varmaan enää edes kannata kysyä, ainakaan vaatehan

Vähän sitä sun tätä....

Viime lauantaina oli meidän seurakunnassa ensimmäinen osa Parisuhteen palikat parisuhde jutusta. Ylivieskasta tullut pariskunta käsitteli/esiteli palikat: sitoutuminen ja sanat. Mitään sellaista uutta ja ihmeellistä ei jotenkin kirkastunut, mutta hyvältähän se tuntuu parisuhteesta ja sitoutumisesta puhutaan postitiivisesti... ja saattoihan sitä todeta että vaikka sanojen suhteen, monesti informatiivinenkin kanssa käyminen, on "häiriötekijöiden" (lasten) takia hyvin haastava, hyvin ollaan selvitty ja sitoutumisen juuret pitävät meidät tiukasti yhdessä... "Yhteinen aika" tuntuu olevan (ihmeekseni) niin nuorella kuin vanhemallakin parilla kortilla, mutta itse on jo oppinut huomaamaan ja arvostamaan niitä pieniä kahden keskisiä hetkiä: ruuan jälkeen kun lapset katsovat lastenohjelmia, illalla lasten nukahdettua, illalla kotin ajellessa kun lapset torkkuvat takapenkillä... Toisilla saattaa olla nämä yhteiset hetket päivittäin kahdenkeskisiä ja silti he kaipaavat "

Syksyinen olohuoneemme

Nyt sitä yleiskuvaa :) Mä mietiin kauan viitsinkö kokeilla olkkariin toisia verhoja, sillä suunnitelmissa on tai oli punavalkoinen joulu.... No ajattelin kokeilla pariksi kuukaudeksi, ties vaikka kyllästyisikin siinä ajassa... Toisaalta voishan joulu ollakin tänä vuonna hopeaa, valkeaa, pitsiä jne ;) Jouluun on muuten matkaa vielä 13 vkoa! Onko se paljon vai vähän....?

Uusia tuulia olkkariin

Uutta tyyliä ja tuulta olkkariin uusien (vanhojen) verhojen myötä Ei mulla ollut näitä kuin neljä pituutta, mutta näin vahvasta väristä se tuntuu olevan ihan riittävästi. Tuli jotenkin niin modernia ja selkeää, vaikka suht yksinkertaista meillä nyt muutenkin on ollut. Muuta en vie ainakaan muuttanut kuin verhot ja yhdet sisustustyynyt. Yleisilmeestä kuvaa sitten kun puhtaana on muutakin kuin ikkunat... :D Nyt täytyi napata tässä valossa kuvat nopsaa, ja toisaalta aurinko paistoi liiankin häikäisevästi ruokatilan päätylasista. Asiasta toiseen... Kun odotin Arnoa eräällä mamma-aamiaisella kerroin ettei mua ole ikinä ennen närästänyt raskausaikana kuin nyt ja eräs äiti sanoi siihen: "Vauvan tukka kasvaa silloin!" Toisin kuin kahdella vanhinmalla pojalla olikin pitkän tumma tukka. Keetan aikan mua taas närästi ja musta tukka löytyi neidiltäkin. Kolmas kerta nyt sitten toden sanoo! Nytkin närästää niin että nenässä polttelee: onkohan vauvalla "kauhia" peikkontukka! :D Ma

"Pikaherkut" ja tunnustus

Eilen iski innostus tehdä lastenleikkeihin uusia herkkuja... Kaivelin kankaita mitähän niistä saisi aikaan: Lapset eivät kyllä tunnistaneet näitä herkkuja, nimittäin mun berlliininmunkkeja! Se ei varmaan johdu niiden ulkonäöstä ;D vaan siitä ettei heille olle tainnut koskaan olla moisia tarjolla :D Mamman rinkelimunkkeja olisivat mun toivoneet tekevän, mutta kuinka sellaisen voi ommella? Siis kuinka kääntää oikeinpäin? Pitääkö se tehdä pötkylänä? Tilkkujen seasta löytyi pikkunen pala ruskeaa fleeceä ja siitä tuli kääretorttu, joka haluttiin valmiiksi leikattuna. Illalla tuli vie vastaan vie pienenpi pala mustaa fleeceä ja englannin lakujakin tuli tarjolle. Tälläisiä virkattuja herkkuja tapaa ihailla Thelman Putiikissa Nämä mun omat olivat tälläisiä hätäisi tekeleitä. Jokin aikaa sitten sain Mirkalta Villa Jalorinne -blogista: Rintamamiestalo, vaaleanpunaisia unelmia, tassujen vilinää- onnellista elämää Tämän tunnustuksen: Kaunis kiitos tästä herkusta ja tunnustuksesta! 1. Pass this awa

Retkellä "lapissa"

Eilen pakkasimme tenavat ja eväät matkaan ja lähdimme hieman retkeilemään, tuttuun ja turvalliseen paikkaa missä yleensä käymme talvella. Pitäjämme korkeimmallle paikalle, missä on osittain kuivatettu järvi ja hyvät laavut,kodat ja puutkin odottavat valmiina. Ihmettelimme puo pystyssä kyykkiviä ihmisiä järven rannalla, karpalon poimijoitahan siellä oli ja hyvää satoakin saivat. Makkaraa, patonkia kera italiansalaatin oli meidän päiväruoka ja hyvin tuli vatta täyteen. Talvinen kuusenalus maja täytyi tarkastaa... Tämän vanha hiekkamontun rinnettä me lasketellaan, mutta nyt lammen rannalla kalasteltiin. Hiekkalinnojakin olis voinut rakennella jos äiskä olis havaannu ottaa sankoja ja lapioita mukaan. Juu... tästähän seuraavat askeleet vievätkin veteen! Onneksi sain siepattua niin nopsaa pois, että jalat säilyivät silti kuivana! Hiekkatörmällä ja sen päällä oli mukava vain seikkailla ja tutkia paikkoja... Nappaspa se kalakin... ei suuren suuri, mutta eipä lampikaan ollit suuren suuri, mist

Tekstityynyt

Saman päivän ompelustuotoksia kuin edellisessäkin postauksessa... Piti saada siirtoarkki kokonaan käytettyä :D Ja siihen piti keksiä jotain tärkeää ja ajatonta tekstiä.... joten yksinkertaisuudessaan: Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Now faith is being sure of what we hope for and certain of what we do not see. Herb 11:1 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. And now these three remain: faith, hope and love. But the greatest of these is love. 1Kor 13:13 Kaveriksi, vai toisinpäinkö se ajatus lähti, hm:ltä tilatusta keittiöpyyhkeestä tehty päällinen. Tämä tekstin haluaisin meille jotenkin ja jonne “ Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.” Ps 118:24 . Se muistuttaa myös mielssä pyörineestä laulusta: Koko tien Hän kansain kulkee, mitä muuta toivoisin? Epäilenkö rakkauttaan? Se on Hellin, lämpimin! Kun Hän sielulleni antaa taivaan rauhan, autuuden tiedän:

Uutta ja vanhaa kuistilta

Eilisiä ja tämän aamuisia ompeluksia elikäs uusia juttuja :) tokikin tämä pussi on vanhasta lakanakankaasta Ekaa kertaa koitan pelargonioita viedä talven yli.... laitoin kaikki kolme samaan ruukkuun, jos se lisäisi mahdollisuuksia selvitä talven yli kuivuuteen kuolematta :D 2v istutusapulaiseni oli vain mitä ilmeisemmin sitä mieltä että pinkit ja vaal.pun kukat eivät sovi kuistille ja nyhti ne kaikki sitten pois... linnajuhliin pikapikaa tehty viirinauhan uusiokäytössä Vanhoja: ekat tilda kokeiluni aikoinaan :) Tuiki tarpeellista: kypäriä ja säilytyskori niille Tervetulotoivotus Herra, siunaa armolla ja rakkaudellasi tämä bloginikin ja jokainen täällä piipahtava. Maaka