Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2009.

Arvonnan voittaja ja Kuopion terveiset

Arvonta on suoritettu. Onnettarena toimi ystäväni Anne. Kiitos hänelle! Ensimmäinen palkinto menee Tiinalle Sydämellä-blogiin ja toisessa lipukkeessa luki Rosmarin joka kommentoi seuraavasti: "Ihania ovat käsityösi ja arvonnassa mukana siis! Toiveita en kyllä laita, sillä tapanani ei ole koskaan voittaa. : )" Taas voimme siis todetta, että koskaan ei pidä sanoa ei koskaan! :D Onnea voittajille ja laittakaahan yhteistietonne marikajamarkus at hotmail.com Samalla voi sitten vielä sanoa toiveensakin :) Tuo partiolaisten adventtikalenteri on musthave! Tarina jatkuu hauskasti luukkujen takana :) Muistaako kukaan, joskus 25v sitten, oli kultapossukerhossa sellainen pieni lehtiö kalenterina ja tarina jatkui aina sivusivulta päiväpäivältä? Lauantaina sitten ajeltiin pitkä matka Kuopioon. Iskä haki veljensä sprintterillä+trailerilla sieltä itselleen "autoprojektin" Enni ja Arttu jäivät mamman ja paapan hoiviin. TomTom ohjasi hienosti perille. Ongelmia kuitenkin h

Ruokahaaste!

Sain Heliltä Kotoisaa Arkea -blogista hänen kehittämänsä hyödyllisen haasteen. Toisten vastauksia on ainakin mukava lukea ja inspiroitua! :) Aihehan on niin lähellä meitä kaikkia: mitä tänään syötäisiin? Kerro seitsemän tavallista ruokaa, mitä teillä syödään. Ruokaohjeita ei tarvitse laitella, kerro vain pääpiirteissään esimerkiksi viikon ateriat. Voit kertoa vaikkapa perheenne lemppariruoat, "varmat nakit", mitkä aina uppoavat.. tai mikä onkaan teidän perheen pikaruoka, se vartissa valmis hätävara? Valinta on vapaa - kunhan listaltasi löytyy ne seitsemän ruokalajia! Haasta mukaan viisi haluamaasi henkilöä! Mä teen kerran päivässä varsinaisesti ruuan; illalla kun koko perhe on koolla. Siitä sitten Iskälle eväät joukkoon ja me kotilaiset syödään seuraavana päivänä jämiä. Meillä on ainakin kerran viikossa jotain jauhelihasta: spagetti ja jauhelihakastike, lihapullia tai mureketta (taikinan teen sipulikeiton ja korppujauhojen avulla) kanasta: filesuikalekastik

Joulu saapuu jokaiselle

Perhekerhosta jäi päähän soimaan tämä laulu : Piparin tuoksua, tonttujen juoksua, siinäkö joulu on? Kiirettä huisketta, salaisuuskuisketta, siinäkö joulu on? Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja, seimen luona annetaan. Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi, siinäkö joulu on? Lapsenko juhlaa, paljon kun tuhlaa, siinäkö joulu on? Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan. *** Jukka Salminen Lasten esittämänä youtubesta Posti toi minulle eilen tälläisen jouluisen pussukan: Minulla oli onnea Viivun arpajaisissa :) Sisältä löytyi lisää ihania yllätyksiä! Meillekin tuli nyt eka maileg, suloinen tonttutyttö. Oi-joi! Viikko sitten pitelin pikkunisseä kädessä, mutta laskin takaisin. Nyt se pitää varmaan hakea, sillä Ennnikin sanoi: Äiti, onko sulla tälle kaveri? ;D Ja nyt on sitten mun arpajaisten vuoro :) Miettimyksessä päädyin seuraaviin arpajaissääntöihin: (mahtip

SORTINSAKKI: Itse tehtyä

Itse tehtyä Äiti ei oo saanut vaaterintamalla mitään valmiiksi, mutta muuta esiteltävää löytyy :) 4H kerhossa oli kankaan painantaan: Arno koristeli itselleen ja Emma Ennille LOVeLY Kuvaussessio kiinnosti selvästi jotakuta muutakin ;D Maaka Lähettänyt Maaka klo 1.50 2 kommenttia Tunnisteet: lapset

Suklaatyynyt ja tonttuilua!

Lauantaina sai tehdyksi tämän tyyny parin ja näihin mun pienet kangas palat hupenivatkin. Sydänkangasta jäi vielä 30cm soiro josta sai pienen kaitaliinan. Onneksi on näitä keskeneräisiä projekteja meneillään niin värkkiäkin löytyy kotoa, kuten nyt ruskea kaitanauhaa! :) Valmista tuli vaikka lähetin lapset tonttuilemaan, vai pahantekoon??!? Karkkipäivän karkit, kun oli syöty komensin lapset ulos purkamaan mahdollista sokerihumalaa. Tekemisenkin pimenevään iltaa (klo 17) heille kerroin ja annoin materiaalin! Ja kävinpä itsekin Ean kanssa matkassa mukana. Muistan pienenä kuinka kaverilla olessani ovelta kuului koputus ja kun ystäväni meni avaamaan ketään ei näkynyt, mutta portailla oli joulukortti hyvänjoulun toivotuksineen ja allekirjoittajana: tontut! Kortteja löytyi heiltä ennestääkin jo useamman. Voi olisipa meilläkin käynyt, mutta asuimme 1,5km päässä kylämme "keskustasta". No, vanhempien sisarusteni "kelloittelu" jutuista päättelin tämän olevan samanla

Toinenkin "sukkapari"

Toisetkin sukat ovat nyt valmiit , numerotkin vielä märät : Ruusuinen ja hivenen vaalean turkoosia Lakana alkuperäinen yläreuna pitseineen sukan suussa. Hieman pesussa jo kärsinyt pitsi, mutta sitäkin suloisempi :) Toinen ruskea, hieman vaaleampi kuin ensimmäinen Tämä on toiseen suuntaa kuin muut. Ja kaikissa on vain kanta ja varvas vahvikkeet toisella puolella. Opettelua vaatii tuo huutis juttu: kuvien lisäykset, hakusanat... en meinaa niitä itsekään löytää muutoin kuin tätä kautta! :O Sitä vaikeaampaa muille! Neuvoja otetaan vastaan Välillä tulee luopumisen tuskaa: Vielä yhden kun tekisi niin olis kaikilla omat! :D Mutta mihin nämä meillä mahtuisi? (Hintaakin on malle työlle vaikea asettaa, ehdotuksia ostahetihinnaksi?) Tässä kuvassa vielä numerot merkkaamatta, pitää kuivaa kuitenkin useamman tunnin. Mikä on sinun lempparisi? :) Nyt täytyy mennä siivoamaan, ompelutouhut pois ja "joku" ; D veti eteisen naulakon tyhjäksi; kaikki lattialla :S Maaka

Joulukalenteri/joulusukka

Olen etsinyt meidän perheelle sopivaa joulukalenteria ja toisaalta miettinyt minkälaisen voisi tehdä itse. Samaan kun pitäisi mahtua viidelle namut tai jotain muuta kivaa... Päädyin sitten tekemään kalenterin itse :) Äidin kapiolakana, vahva ja pehmeä, sukkana ja keräämiäniä kankaita raitoina. Vanu ja tukikankas antamassa ryhtiä ja pehmeyttä. Sydän roikkuu pellavanarussa ja sen voi laittaa taskuun päivämäärän kohdalle. Toisessa päässä on pussukka, jonka sujautan yllätyksineen sukan sisälle. Meinasin laittaa suoraa sukkaan, mutta Iskä kehitti ideaa eteenpäin, ettei tarvi sukanpohjalta kaivella! :D Korkeutta kun on 65cm Yks namu mahtuu taskuun ja vaikka lisäksi joulutehtävälappu: Anna äidille tai isälle pusu. Ja toinen! No enhän mä osannut päättää minkälaisen tekisin, joten työn alle pääsi neljä vaihtoehtoa :DD Nämä kaks on jo täysin valmiina: Laitoin sitten ekaa kertaa Huutonettiin myyntiin. Olipas vaikea runoilla sinne yhtään mitään :S Huutoaikaa laitoin viikon, että ehti

Joulunavaus

Meidänkin paikkakunnalla toimivan kauppaketjun joulunavajaiset on jo pidetty ja lapset piirustuksiaan kantaneet . ;D Ehkä se joulun odotus alkaa nyt hiipiä yhä enemmän meillekin... Ehtii kunnolla nauttia ja valmistautua mielessään, sitten kun se on niin kovin nopeasti ohi! Seinäjoelle lähdin "markkinoille" toiveena nähdä eräs ihana ihminen :) Siellä käsityötorilla kohtasin heitä kaksin kappalein: MariaK ja Tilkkusatu Oli todella ihana nähdä, vaikka eihän siinä hälinässä ihmeitä voinut jutella, mutta hyvä alku :D (Kuinka hyvin menee ihmisellä, jonka täytyy omasta blogista tulla hakemaan inspiraatiota askarteluihinsa?!? ;DD Hyvin tutulle näyttää ainakin) Vein mennessä ja toin tullessa: Koristeena ollut puu hanhi on jo leikeissä ja pian oli tämäkin :) Kaupoista ja markkinoilta lähti viikonlopun aikana kotiin joulunodotukseen: Servettejä, kortteja, lahja- ja hyllypaperia paketointiin, pikkuihanaa sekä tytöille pallorasiat. Mieluista lelut tuntuvat olevan :) Perja

1-vuotiskuvat

Aamulla näkyi pitkästä aikaa auringon säteitä. Niistä ilostuneena napsin heti kuvia meidän eilis iltaisesta aikaan saannoksista: kuvia ja tauluja seinään :) Ean kanssa käytiin heinäkuussa 1vkuvassa ja nyt maanantaina saimme hänen ja Ennin ison kuvan itsellemme. Kun on viis kuvaa vierekkäin toivoisi niiden olevan samanlaisia samassa paikassa kun on kuvattukin. Ennin kuvaa uusin nyt Ean kuvaa teettäessäni. Neljäs kerta toden sanoo? Ean kohdalle toinen kuva oli jo hyvä, kuten poikienkin kohdalla. Täydelliset ne eivät vieläkään ole, mutta on nyt edes samankokoiset päät ja häivytetyt soikiot. Vertailukohta oli tekijöille huono: taiteilija, valokuvaaja K.Puskalan ottamat kuvat mun sisaruksista ja siskonpojista. Nyt tiedän miksi on niin paljon kalliinpi. Olis vain pitänyt mennä jo esikoisen kanssa! Hyvä puoli odottelussa oli tietty se, että ehti miettiä kuinka neljän kuvan rivi muutetaan, kun kuvia onkin viisi?!? Yks kerta mä sen sitten keksin ja tulin siitä kovin iloiseksi ja onnell