Siirry pääsisältöön

Eskariin tutustuminen

"En mee!", sanoi Arno keväällä kun esikouluhakemukset tulivat.
Mulle ei ollut väliä, laitetaan paikkan hakuun ja katsotaa miltä syksyllä näyttää.
Menee Ennin kans sitten kerhoon.
Hakemus melkein jo unohtui ja vietiin myöhässä.
*
Sai lahjottua Arnon pitkästä aikaa srk:n päiväkerhoon ja
niin se mieli muuttui.
Tuli niin reipas kerholainen, muutamaksi viimeiseksi viikoksi.
*
Tänään oli sitten eskariin tutustuminen klo 16-18
omaan vapaaseen tahtiin.
Äitiä rupes jännittämään
"Ei Arno eskariin mee, ei se mee kouluunkaan!
Son äitin vauvana kotona!"
Sain osakseni vain tuhahduksia.

Kolmatta lapsukaista tähän samaan eskariin
ja saman opettajan hoiviin lähetän.

Emman eskari ja rakennusaikana asuttiin 150metrin päässä,
joten paikat ja opettajat tulivat tutuiksi.
Arno kuten Arttukin tulee kulkemaan taksilla.


Uusi kiipeilyteline ja hieno pitkä liukumäki.



Sisälle luokkaan, missä monta lasta vanhempineen oli jo.
Reipas ja iloinen (ihana) ope vastassa.


Kun kuvakin oli väritetty ja laitettu korkkitaululle,
jäätelöbaari kutsui ruokalassa.



Iltapäiväkerho toimii samassa tilassa

Emma halusi ehdottomasti mukaan
ja sai/joutui olemaan open apunakin :)
Arnolle hän esitteli paikkoja:


herkkuomenapuut
ja











Onhan se muutos ja voikin sanoa, että
syksyllä alkaa kokonaan

Emma, viidennelle, Arttu kolmoselle,
Arno eskariin,
meidän pieni reipas Enni-neiti kerhoon
ja Eakin on jo taapero!


Saahan sitä äitiä vähän muutos jännittää, saahan?
Hektisestä vauvaelämästä kolmen pienen kanssa
ihan kahdenkeskenolo hetkiä Ean kanssa...


Mitäs mä sitten teen?

PalJon AIkaA!
TUHLAANKO SEN TURHUUTEEN
VAI OSAANKO KÄYTTÄÄ VIISAASTI
P.S. Ei muilla näkynyt olevan kameroita mukana ;D

Tunnisteet:

Kommentit

Mari T sanoi…
Olipas teillä kiva eskariin tutustuminen. Meillä Lauri on kyllä innoissaan menossa Ennuun eskariin, vaikka tuttuja lapsia sinne ei tule kuin yksi tyttö. (Sinne pääsi eskariin vaan jos hakia samalla hoitopaikkaakin. :(, siksi kaverit jäi ulkopuolelle) No toi on meidän vieressä.
Tuolla tutustumisessa vaan katseltiin tiloja. Ei ollu mitään sen erikoisempaa. Kovin pienet tilathan tuolla on ja 22 lasta tulee ryhmään. No eiköhän se yksi lukuvuosi siellä mene.
26. toukokuuta 2009 klo 10.40
Maaka sanoi…
Saman verran on Arnonkin ryhmäs. Ei kauheen suuri tila ja osanaikaa iltapäiväryhmän kans päällekkäin. No kyllä sinne on mahduttu ja ulkoilevat sitten. Aamuryhmä on 8.30-12.30. Varhaisia herätyksiä, kun taksi tulee.
26. toukokuuta 2009 klo 10.53
Anonyymi sanoi…
Eikös ole ihmeelistä miten ne muksut kasvaa...henkisestikin...ensin ajattelee että voi ei, ei häntä voi mihinkään laittaa kun ei osaa sitä tai tätä ja voi voi nyt häneltä tulee itku jos tämmöistä uutta hänen elämään tulee....ja sitten *poks*...yhtäkkiä löytyy reipas pieni ihminen joka kävelee selkä suorassa uusiin ja ihmellisiin ja vähän pelottaviinkin tapahtumiin ja asioihin...kuten nyt esimerkiksi tuo eskari...asia tuntui ensin pelottavalta, uudelta ja ihmeelliseltä pienestä pojasta...ja nyt kun on saanut asiaa hetken "maistella" ei se enää niin palottava ja ihmeellinen asia ollutkaan ja vielä kun sai mennä tutustaumaan paikan päälle ja nähdä tämän hänen eskarin aikuisen...ja kuinka ihanat puitteet siellä on lapsille...Reipasta mieltä Arno sinne eskariin sinulle!

Nyt sitten enää äidin toipuminen asiasta enää käynnistettävä...no päästähän jo Maaka nilkasta irti Maaka...no...no...irrota ..=) ( sama juttu kuule minullakin ...joka kerta...eeeeei mun vauva ei voi olla jo näin iso....apua...nyyh...)

Mi-Ma
26. toukokuuta 2009 klo 11.05
Jossu sanoi…
Viihtyisän näköinen eskaripaikka. Varmasti siellä viihtyy kavereiden kanssa. Kiipeilypuu on takuulla lasten suosikkipaikka pihassa.
26. toukokuuta 2009 klo 11.41
Pieni Lintu sanoi…
Reipas eskarilainen!!! :)
26. toukokuuta 2009 klo 12.05
Anonyymi sanoi…
kivan näköinen eskari.

meillä lapset on vielä niin pieniä ettei onneksi vielä mene kukaan eskariin, mutta tuleehan sekin aika pian vastaan...nyt vielä nautitaan siitä että voidaan yöllä istua pihalla ja katsoa tähtiä ja aamulla notkua pyjamissa puolellelle päivin.
26. toukokuuta 2009 klo 12.24
Krisse sanoi…
Arnolle mukavaa kesälomaa ja sitten syksyllä eskariin. Siellä on kivaa...
Kivoja kuvia...
26. toukokuuta 2009 klo 14.21
elina sanoi…
Eipä ole enää eskarilaisia, eikä omani kyllä mitään eskaria käyneetkään. Nyt aikuisena sanoivat,että oli jo tarpeeksi iso rangaistus kun äiti oli ammatiltaan lastentarhanope ja harrasti partiota. Ei edes partioleirille päässyt ilman äitiä. Hyvin kaikki kuitenkin on mennyt ja lapset aikuisia ja ihan pärjääviä, ilman eskareita, muskareita, vauvauinteja ja muita aktiviteetteja.
Kyllähän se pientä poikaa varmasti jännittää uuteen paikkaan meno, mutta kivaa siellä kuitenkin on ja paljon kavereita.
Kumpaa mahtaa jännittää enemmän pokaa vai äitiä????
26. toukokuuta 2009 klo 16.32
Heli sanoi…
Onpa viehättävä, esteettinen ja mielikuvitusta ravitseva ympäristö! Ja kun opekin on tuttu ja hyväksi tyypiksi havaittu, niin mukava vuosi varmasti tulossa!

Tunnelmallisia kuvia!
26. toukokuuta 2009 klo 20.06
Maaka sanoi…
On tässä äiskällä kesäkuukaudet aikaa totutella asiaan. Arno on aikastakin tunteikas tyyppi. Iloinen, virnistelee ja halii ja taas sitten itkee ja mössöttää eikä kerro syytä, ei. Siksi se ehkä mun mieltä niin kaihertaa...
Varmasti tykkää eskarista, kiinnostunut noista koulujutuista, tuntee kirjaimet ja numerot.

EN KEHDANNUT sitten ottaa sisältä enempää kuvia ku oli sitä väkeä. En keherannu vaikka mieli teki ;D vanha orava-aiheinen opetustalu hirsiseinällä :)

Viime syksynä meinasivat siirtää toisen ryhmän johonkin 70-luvun rivitalopätkään. Vanhemmat nosti haloon opettajan ja rakennuksen tähden! Onneksi ei toteutunut! :)
26. toukokuuta 2009 klo 21.44
Maaka sanoi…
On tässä äiskällä kesäkuukaudet aikaa totutella asiaan. Arno on aikastakin tunteikas tyyppi. Iloinen, virnistelee ja halii ja taas sitten itkee ja mössöttää eikä kerro syytä, ei. Siksi se ehkä mun mieltä niin kaihertaa...
Varmasti tykkää eskarista, kiinnostunut noista koulujutuista, tuntee kirjaimet ja numerot.

EN KEHDANNUT sitten ottaa sisältä enempää kuvia ku oli sitä väkeä. En keherannu vaikka mieli teki ;D vanha orava-aiheinen opetustalu hirsiseinällä :)

Viime syksynä meinasivat siirtää toisen ryhmän johonkin 70-luvun rivitalopätkään. Vanhemmat nosti haloon opettajan ja rakennuksen tähden! Onneksi ei toteutunut! :)
26. toukokuuta 2009 klo 21.44
Hanna sanoi…
Jännittäminen lapsen puolesta taitaa olennaisesti kuulua äidin rooliin... Minä jännitän jo nyt lasten hoitoon lähtöä elokuussa!
Eskarinne näyttää aivan ihanalta paikalta! Tuollaiseen rakennukseen minä menisin ilomielin, vaikka vain ihastelemaan :)
26. toukokuuta 2009 klo 22.06
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Diy saippua ja nestesaippuaa

Olin syksyllä kansalaisopiston saippua kurssilla, ja tein urakalla useammanlaista saippuaa näiden kahden laadun lisäksi. Muutaman viikon päästä siitä tormäsin litran oliiviöljypulloihin 0,50e kpl, joten sitten pidin vielä saippuapajan kotonakin 😄 Meillä on suihkussa käytössä palasaippua. Ne on virkkaamissani pussukoissa, joissa niitä on kätevä käyttää ja sitten ripustaa hygienisesti kuivumaan. Näin korona aikana nestesaippua kului kovasti käsiä pestäessä ja ne myös kuivattivat käsiä. Joten päätin kokeilla onnistuisiko nestesaippua itsetehdystä palasaippuasta. Raastoin perusohjeella tehtyä palasaippuaa ja yhden hunajasaippouan lisäksi. Saippuaa oli muuten nautinto raastaa,  just täydellinen koostumus. Tutkin ohjeita netistä ja valitsin yksinkertaisimman. Koska vesi on nestesaippuassa se pilaantuva osa, keitin sitä vähintään viis minuuttia ja annoin jähtyä. Ohjeeksi tästä ei nyt sitten kuitenkaan ole, sorry! Oon tehnyt nyt kaks kertaa. Ekalla kertaa jotain litra vettä ja desi saippu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Asuntovaunun maalausta

Syksyllä isännys ähisi eräänä iltana muutaman tovin ennen kuin sai vaunun liinojen, pyöreiden puukalikoiden ym avulla hinattua talliin. Ei riittänyt että otti pois renkaat, myös akselin joitui ottamaan pois alta että mahtui ovista sisälle. Tallissa se on odottanut kevättä ja innostusta. Lämpöiset päivät saivat innostuksen heräämään. Joten tämän vappuviikonlopun projektiksi otettiin vaunun maalaus. Hiomista ja teippausta. Pellikattomaalia ja sähkökäyttöinen ruisku. Valkoista ja harmaata.  Tässä vaiheessa näyttää aikastakin hyvältä!?! Vanhenenee ihan silmissä... hyvällä tavalla! :D Saa nähdä mikä on lopputulos. Kolmaskin väri tähän vielä tulee (+mustat listat). Arvaatko mikä? ;) Tältä näytti su illalla, kun ekaa harmaata kerrosta vedettiin. Päivällä sataneen valkoisen lumen ja harmaiden pilvien kunniaksi?  Tässä meidän inspiraatio kangas väritykseen: Vaaleanturkoosia tietenkin saa meidän vaunu viel...
5 kommenttia
Lue lisää

Mä kanssa paimenten

Mä kanssa paimenten  käyn seimen äärehen,  käyn lasta katsomaan,  mä olkivuoteessaan,  mun tähteni syntyi Hän tänne. Mä kanssa enkelten  nyt laulan kiitoksen,  kun Herra armossaan  tuo rauhan maailmaan,  myös mulle Hän rauhansa antoi.  Meillä ei juuri tuvassa joulutunnelma lisäänny, mutta mielessä ja puuhissa kylläkin joulumyyjäisvalmistelujen myötä. Tähän seimiaiheeseen jäin kiinni viime vuonna  ja olen siihen edelleen aivan rakastunut. Tontut olisivat myyvempiä, mutta näitä haluan tehdä. Noitten kolmiovinen alkuperäinen idea oli sellainen kuusijuttu, mutta tämmönen idea niistä jalostui. Meillä Suomessa, kristitty maa vaikka olemmekin, ei seimi asetelmia juuri ole tarjolla, sillä ilmeisesti ei juuri kysyntääkään ole? Pinterestissä mulla on taulu, jonka nimi on nativity, koska en keksinyt sille suomenkielellä parempaa nimeä. Mutta ei selvästi kääntäjäkään?! Sanan...
3 kommenttia
Lue lisää