Pitsihääpäivänä

Ostin joskus tämän pikkukirjasen miehelleni,
enpä tiedä onko sitä edes lukenut,
mutta Arno :D siitä edes tavaili yks kerta:
Paras tapa kehua naista on kehua usein.
Toivottavasti sitten vanhempana muistaa ja osaa!


Useimmat naiset ottaisivat mieluiten aviomiehen,
joka on hyvännäköinen, hurmaava hellä ja antelias.
Valitettavasti laki sallii vain yhden aviomiehen!

Mies, jolla on vikoja,
joista hän ei ole kuullutkaan,
ei ole kuunnellut vaimoaan.

Älä arvostele liikaa vaimosi heikkouksia,
jos hänellä ei olisi niitä,
hän ei olisi mennyt kanssasi naimisiin.

Vaimon ilahduttamiseksi tarvitaan vain kaksi asiaa:
antaa hänen luulla saavansa tahtonsa läpi
ja antaa hänen saada tahtonsa läpi.

Aviomies tietää vaimonsa rakastavan häntä,
kun tämä palauttaa kauppaan leningin,
johon hänellä ei ole varaa.

Avioliitto ajaa harvoin karille,
jos parilla on jotakin yhteistä naurunaihetta.
Kuten vanhat hääkuvat!

Rakkaus on pieni sana;
ihminen voi tehdä siitä suuren.

Tosi rakkaus ei ole kädestä kiinni pitämistä-
vaan sydämestä kiinni pitämistä.

Parilla mun ystävällä on täydellinen aviomies
(jos vaimojen puheisiin on uskominen).

Mulla ei oo...

Kenellekähän ne mun kaverit voivat kiukutella?

Parilla mun ystävän miehellä on täydellinen aviovaimo
(jos vaimojen puheisiin on uskominen).

Vastapainoksi ei miehellänikään oo..

Nauramme,
haaveilemme,
kiukuttelemme,
jaamme elämämme
sen yhden ainoan kanssa
jota ilman emme tahdo elää.

Tänään me ollaan siis vietetty meidän 13v hääpäivää
vapaapäivän merkeissä koko perheen voimin;
mun ja muksujen koittaessa toipua eilen iskeneestä
oksennustaudista ja miehen potiessa sitä.
(Iskä hoiti hommat hienosti eilen, siivos ja passas)
Köllötelty sohvalla ja ihailtu upeaa lumimaisemaa
ja kaunista auringonpaistetta.

Maaka

Mikään ei aja sairasta miestä töihin
yhtä tehokkaasti kuin tieto siitä,
mitä kotihommia vaimo on hänelle varannut.