Kiitos jokaiselle
mieltä lämmittävistä onnentoivotuksista!
mieltä lämmittävistä onnentoivotuksista!
Välilläkin olen tässä pikaisesti käynyt niitä lukemassa,
mutta ne ovat vetäneet ihan sanattomiksi...
Voi kuinka sitä vauvaa sylissä pitäessään ajatteleen
että tämän minä painan ikuisesti mieleeni:
posken suloisen pehmeyden,
tuoksun,
tutkivien silmien katseen,
miten pieni hän onkaan....
mutta taitaa käydä niin kuin aina tähän astikin
nopeaa sen unohtaa...
mutta toisaalta
parempi on suloisuuden muistelemisen sijaan
katsoa, iloita ja painaa mieleen
lapsen
suloisuus, kauneus, veijarimaisuus,...
juuri nyt tässä hetkessä
oli hän 7pvä tai 12,6v vanha . :)
Muistatteko mun odotusaikaisia höpinöitä?
Kolmas kerta toden sanoi närästyksen suhteen:
vauvan hiusten kasvu sen "aiheutti" tälläkin kertaa :D
Kokeilin vauvanvaatteita pesuun laittessani uutta kameraani,
ei mikään huippu (99e) ;D
mutta oma!
Vanhempani saavat omansa vihdoin takaisin!
Ultran perusteellahan me ei etukäteen tietty kumpi meille on tulossa,
mutta mulla oli sellanen "tunne",
jonka perusteella tuli ostettua valkoisten lisäksi
vain toisen värisiä vaatteita, pestä niitä en vie uskaltanut.
Iso riskeeraus tämä toki ei ollut sillä vaaleanpunaisia oli
vanhastaan enemmän tallella ja nämä+ muita ostelin,
ylimät kirpparilta,
ja sitten alesta sekä reiman poistosta.
Johtuikohan se mun tunne siitä että,
nyt meitä on tasaluku? :)
4+4
Tyttöjen ja poikien yhteenlasketut iätkin menevät tasan
nyt 52v.
Kahdelta keskimmäiseltä löytyy nyt
isosisko, isoveli, pikkusisko ja pikkuveli.
Nämä seikat ovat olleet vanhimmalle pojalle tärkeitä juttuja!
Niin kuin kaikki tietää eihän sillä oikeesti
väliä ole tuleeko sieltä tyttö vai poika...
Mä en muuten olisi halunnut synnyttää, enkä sektiotakaan,
koko laitokselle meno ajatus aiheutti pientä panikointia.
Äpolilla käydessäni sain sitten viimein suun auki ja
mietiin että johtuikohan se edellisestä synnytyksestä,
se turvattomuuden tunne jne
Kätilö vastaili hieman ympäri pyöreitä,
kunnes tuli myöhemmin sanomaan että tutkittuaan papereitani
voi sanoa etten kuvitellut tuntemuksiani:
kyseinen kätilö oli aiheuttanut niitä muillekin
eikä enää työskentele talossa.
Se tieto jo helpotti paljon... kun tuli joku syy tuntemuksille.
Miehen kainalossa sitten itkeä tuhertelin
menetyksen pelon ja riittämättömyyden tunteen kanssa,
jakaminen auttoi ja sankaristani sain voimaa :)
Joten arkana toivoi vain saavansa
elävän
ja terveen vauvan syliinsä.
koko laitokselle meno ajatus aiheutti pientä panikointia.
Äpolilla käydessäni sain sitten viimein suun auki ja
mietiin että johtuikohan se edellisestä synnytyksestä,
se turvattomuuden tunne jne
Kätilö vastaili hieman ympäri pyöreitä,
kunnes tuli myöhemmin sanomaan että tutkittuaan papereitani
voi sanoa etten kuvitellut tuntemuksiani:
kyseinen kätilö oli aiheuttanut niitä muillekin
eikä enää työskentele talossa.
Se tieto jo helpotti paljon... kun tuli joku syy tuntemuksille.
Miehen kainalossa sitten itkeä tuhertelin
menetyksen pelon ja riittämättömyyden tunteen kanssa,
jakaminen auttoi ja sankaristani sain voimaa :)
Joten arkana toivoi vain saavansa
elävän
ja terveen vauvan syliinsä.
(Sairas se vanhempi joka ei lapsen terve toivo olevan?
varsinkin kun meidän lasten serkuista löytyy sydänleikkauslapsi ja incl-lapsi)
Kiitän Taivaan Isää ihanasta tuhisevasta vauvasta,
ei voi kuin taas kerran ihmetellä sitä armoa
=ansiotonta rakkautta meitä kohtaan,
kun Hän antoi meille jotain näin kallis arvoista!
Maaka
Kiitän Taivaan Isää ihanasta tuhisevasta vauvasta,
ei voi kuin taas kerran ihmetellä sitä armoa
=ansiotonta rakkautta meitä kohtaan,
kun Hän antoi meille jotain näin kallis arvoista!
Maaka
Kommentit
Onnea koko perheelle!
Mulla toka synnytys oli käynnistyksen takia tosi raju ja kolmannen kanssa pelkäsin loppuun asti synnytystä. Onneksi ei ollut mitään tokaan verrattuna. :)
Onnea myös ylpeälle isälle ja kaikille sisaruksille. Ehkä se tasaluku olikin tarkoitettu tulevan :)
Kaikkea hyvää ja hyviä vointeja ♥♥♥
Vielä kerran hurjasti onnea koko perheelle, nuuhkikaa ja paijatkaa pientä, ihana kun on monta syliä!
T:neljänäiti
sydämen nyytissä
kantavat kukkia taivaan.
Kylvävät niitä keskellemme
arjen suruun ja vaivaan
iloa tuikuttamaan.
Pienet lapset
aikuisille
tuovat lähelle taivaan.."
(Inkeri Karvonen)
Voi toista kuin suloinen...<3
Lämpöiset onnittelut Mariskaiselta.
Kyllä ne on niin ihmeitä ja aarteita nuo pienet.Niitä voi katsella ja ihmetellä tovin jos toisenkin..:)
Uusi elämä on aina suuri ihme.
Siunausta teidän perhellenne jatkossakin!
Lotta
Mariskainen: Kiitos jakamastasi runosta, mietin tässä laittaisinko sen ristiäis kutsuun.... :)
että oppisimme ehdoitta rakastamaan.
Että vaalisimme hänessä
viattomuutta ja iloa,
tulevaisuutta ja toivoa.
Maailman huomista.
Lapsi on meille annettu,
että osaisimme yhä ihmetellä.
Mykistyä ihmeen edessä.
(Maaria Leinonen)