Muisteluja ja odotusta....

Jatketaan vie kesämuisteluja :)

Kesällä kun me oltiin sie Summassaares lomalla

sie oli joka ruualla pyöreitä pieniä perunoita.

Parin päivän päästä mä aloin olla niitä niin täynnä että ne ihan etoi...

pikkuhiljaa alkoi muutkin ruuat tökkiä...

Voi ie, valmiiseen ruokapöytään saa astella ja mä tirsmuilen!

Sen sijaan että olisin alkanut kärsiä imetyksen lopetettua ekoista naisten vaivoista

nää vaivat alko muistuttaa 6vkoa!

Fb:stä lueskelin kaverien iloisia raskausuutisia

ja sitten messuille lähtöaamuna päätin mäkin virallisesti tikulla

varmistaa tuntemukseni.

Oli niin postiviivinen tulos. :)

Siihen se postitiivisuus sitten vain pikkuhiljaa hiipui...

väsy, uni, kuvotus, yökötys, 

ja mainitsinko jo VÄSYMYS:

päikkärit ja masenteneisuus.

Mä halusin vain nukkua...

Ja mieskin oli niiiiiiiin typerä:

"Byää, tästä ei tuu mitään! ", mä vaikeroin-

18vkolla oltimme mahataudilla,

ja siihen jäi kuvotus ja yökötys

ja mieskin tokeni entiselleen!

Eilen olimme rakenneultrassa,

elossa pikkuinen oli ja kaikki vaikutti olevan hyvin. :)

Saatiin niin terävä profiilikuva että täytyypä se teillekin jakaa.

Etuseinämällä oleva istukkakin on siihen komiasti ikuistettuna.

Se on hieman häirinnyt liikkeiden tuntemista,

mutta nyt pikkuunen on jo niin iso että 

kyllä äitiä potkittua saa iloisemmalle mielelle :)

Nyt se alkuraskauden energia taso alkaa nousta

ja alan olla hyvinkin plussan puolella.

(Paitsi jos yö unet jää vähiin... illalla sen näkee,

siis tuntee alle 6h unien tuloksen)

Lähestyvän joulun valmistelujen 

lisäksi mieli suuntautuu myös jo kevääseen.

Jos Luoja suo, meitä on sitten yhdeksän!

Kulkuuset, kulkuuset, riemuun helkäilee...? ;)

Maaka