Parin vuoden tauon jälkeen päätimme mennä
koko porukalla mukaan valmistelemaan ja tekemään lasten leiriä.
Isännys murehti ennen kevään palaveria, että onhan siellä varmasti tekemistä,
ettei sinne todellakaan turhanpantiksi mennä!
Löytyihän sieltä toki tekemistä :)
Keskiviikosta sunnuntaihin parkkeerasimme
vaunumme muiden sekaan Leiritalon takapihalle.
Ke oli valmisteluja leiri itsessään kesti to-su.
Toivottavasti myös toiset lapset viihtyivät yhtähyvin kuin omatkin.
Tärkeintä ja parasta leirillä on tietenkin lapset,
enemmän kuin olisi vain vielä ehtinyt heidän kanssa jutustella,
mutta ehkä taas ensi vuonna ja silloin olemmekin jo vanhoja tuttuja!
Itselle hienoa oli yhteistyö toisten aikuisten ja nuorten kanssa,
jakaa yhteinen näky, halu ja into palvella,
välittää ja kertoa Jeesuksen rakkaudesta
ja jokaisen ainutlaatuisuudesta lapsille!
Ja erityisesti mun ja isännyksen sekä lastemme saumaton tiimi. <3
Upeaa oli myös vain kävellä pikkupoikien kanssa ruokajonoon,
( isommat huolehtivat itsensä)
ottaa vastaan ruokalautaset, syödä maukkaat ruuat, palauttaa astiat ja mennä ulos:
tehdä valmisteluja tai osallistua muihin touhuihin.
Täytyy myöntää että leirillä olisi voinut
Nukkua enemmän ja kukkua vähemmän,
mutta niin nyt vaan käy aikuisillekin ystävien seurassa. :)
A4v huusi poikien uima-ja saunavuoron alkaessa
" kiitos Jeetut ku mä pääten uimaan!"
Ja minä
"Kiitos Jeesus ku me päästiin perheenä leirille!"
Maaka
Kommentit
Tosi hieno muutos muuten ed.postauksen asuntovaunujutussa.