Torstai-illalla veimme vaunun pikapikaa
Sfc Kuusistoon Kaarinaan.
Perjantai-illan pimentyessä ajelimme kaupan
kautta sinne tekemään iltapalaa ja nukkumaan.
Aamulla kävimme tutkimassa kesää ajatelle millainen ranta täällä olisi.
Suojaisa ja loiva.
Leikkipaikkasta lapset tykkäsivät.
Tekemistä löytyi ja leikki luisti.
Paikka on kallioiden ja puiden reunustama kenttä,
pieni ja kodikas alue.
Näin talvikauden alettua oli todella rauhallista
ja pikavisiitimme perusteella ei suurempi kuvauksi osaa tehdä,
mutta kovasti tervetulleeksi meidät uudestaan toivotettiin
ja varmasti sen teemmekin.
Aamupalan jälkeen pakkasimme tavarat kasaan
ja ajoimme toiselle reunaa Kuusiston saarta,
Kuusiston Piispanlinnanti raunioille.
Raunioille ajellessa juttelimme millaista elämä oli silloin ollut,
kuinka kuljettu, tehty ruokaa, millaiset vaatteet jne.
Perillä lapset tykkäsivät tutkia ja koluta paikkoja,
pohtia mikähän huone tämä on ollut...
Aika monta mahdollista prinsessan huonetta piispanlinnastakin löytyi ;)
Iskä teki ruuan parkkipaikalla, minun ja lasten kierrellessä muuria,
rantaa vaahteran lehtiä keräillä.
Aikahan täällä olisi saanut vaikka kuinka vierähtämään,
sillä tutustumatta jäi
Kuusiston kartano sekä luonto- ja kulttuuripolku
Vapaa pääsy myös näihin kohteisiin, kartano tokikin oli jo kiinni.
Luontopolun ja kesän suhteen mua mietityttää ne punkit,
meillä päin niistä kun ei vielä juuri tarvi välittää...
Kaarinan Jätti-Rätissä teimme pysähdyksen ajelessamme kohti Turkua
ja iltapäivän tutustumiskohdetta.
Maaka
Kommentit
Onneksi ei tullut käärmeitä meitä vastaan enää tai edes mieleen. Eräs rouva sanoi käyneensä siellä kesällä ja että raunioilla oli tosi hiljaista yks auto lisäksi. Meidän käydessä sielä oli siihen nähden tosi vilkasta monta autokuntaa paikalla ja lisäksi telttailijoitakin. Ehkä onkin näin syksyllä mukavampi retkikohde? Käärmeiden ja punkkien takia?