Esikko maailmalle

Jälleen kerran saattoi todeta

että sille on tarkoituksensa

miksi teinit ovat niin ärsyttäviä,

että mielessään puhisee:

"Muuttais jo pois kotoa!"

"Se on niinkuin pehmeä lasku?"

Joku meinas kun kuuli että Esikko lähtee 6 viikoksi työssäoppimisen.

No aika on kyllä lyhyt, 

mutta kun suuntana oli Etelä-Italia ja Nicotera,

Ei se kovin pehmeältä laskusta tuntunut kun lähdön hetki koitti.

Amiksen ja sisustuslinjan kauttakin pääsee näkemään maailmaa.

Luokkakaverin kanssa hakemusta sisään.

Kansainvälisen vaihdon kautta stipendi, jolla sai hankittua

matkat, asunnon ja vielä hieman rahaa elämiseenkin.

"Onhan se mahdollisuus jota emme kykene sulle ikinä tarjoamaan,"

rohkaisimme, yllyttimme?

ja rukoilemme johdatusta oven avautua tai sulkeutua.

Ensimmäiset päivät ja viikko oli hankalaa ja raskasta

"Ei olisi saanut antaa sun yllyttää mua tähän!"

Onneksi on WA minkä kauttaviestiä ja soittaa ja purkaa tuntojaan.

Kuuntelin, rohkaisin ja rukoilin 

ristiriitaisena ja avuttomana itsekin.

Maitojunalla paluuta ei kuitenkaan pitänyt vaihtoehtona.

Se että sai rauhassa ja luvan kanssa purkaa tuntojaan 

auttoi kun kaikki oli outoa ja uutta.

Kolme viikkoa on nyt takana pikkuisessa kaupungissa

vuorenrinteellä meren rannalla.

Elo ja olo on löytänyt pikkuhiljaa rytminsä.

Kivipölyn lakaisua, verkkoaidan sitomista,

mutta myös tasoittamista ja maalaamista....

Mitä nyt remppa ja rakennustyömaalta löytyy.

Mitään englannin kielen taitureita ei kumpikaan tytöistä ole,

Eikä pomokaan, työkavereista puhumattakaan

Mutta onneksi toimisto ja yhdyshenkilö ovat lähellä.

Vastuu, jaettuna, omasta asunnosta, viihtyvyydestä,

pyykin pesusta joka päiväiseen ruuanlaittoon jne

sekä monista eteentulevista asioista ja ongelmista,

 tervettä ja tervetullutta kasvamista

ja varmasti Esikko itsekin voi todeta reissun jälkeen itsestään:

Olet rohkeampi kuin uskot,

Vahvempi kuin luulet

Ja älykkäämpi kuin tiedät.

Risto Reipas

Viikonloppuina ovat päiväseltään tutustuneet lähiseudun junalla matkustaen.

Tropeasta saimme nähtäväksi upeita rantakuvia.

Ja tänään suuntasivat toistamiseen aamutuimaan

Reggio di Calabriaan,

shoppailemaan, 

Nikoterasta ei kuulemma juuri pientä kulmakauppaa kummempaa löydy,

ja muutenkin tutkimus retkelle.

Ens viikon loppuun ovat suunnitelleet ja varanneet Rooman reissun

Sitä ei kaiketi voisi olla tekemättäkään,

jättää mahdollisuutta käyttämättä

helposti ja edullisesti kun nyt on mahdollista.

Venetsia on harmi kyllä liian pitkän matkan päässä.

Etelä-Italian tai ainakin Nicoteran

ankeammat, kauniimmat ja idyllisimmät puolet 

jonkin verran ainakin aukeavat kuuden viikon aikana.

Kaverin työkengätkin pöllittiin rapuilta.

Lämpimämpiä säitä ja uimareissulle

toivon heille loppuviikoiksi.

Onneksi viikonloppuina on ollut hieman paremmat sää retkeillä,

vaikka arkena onkin satanut, ollut harmaata ja koleaa.

Ja kyllä se ikävä alun kannustamisen ja jännittämisen jälkeen on alkanut täällä 

kotonakin kalvamaan. Puoliväli saavutettu, 

loppuun ei enää mahdukaan kuin 10 työpäivää.

Maaka