Lähelle on pitkä matka....
Vai kuinka se menikään?
Joskus 15v sitten ollaan pyörähdetty ainakin pihariirissä,
mutta täytyy myöntää että maakuntamuseo Seinäjoella
on ollut liian lähellä, että siellä olisi ehtinyt käydä!
Lomareissuillahan me käydään usein museoissa,
mutta silloinhan se kuuluukin asiaan:
mennä ja ihmetellä, tutkia ja ihastella kaikessa rauhassa.
Kaveri on joskus kehunut Östermyra-päivien lapsillekin sopivaa ohjelmaa,
joten otin asiaksi jo hyvissä ajoin meikkasin viikonlopun kalenteriin
Joskus 15v sitten ollaan pyörähdetty ainakin pihariirissä,
mutta täytyy myöntää että maakuntamuseo Seinäjoella
on ollut liian lähellä, että siellä olisi ehtinyt käydä!
Lomareissuillahan me käydään usein museoissa,
mutta silloinhan se kuuluukin asiaan:
mennä ja ihmetellä, tutkia ja ihastella kaikessa rauhassa.
Kaveri on joskus kehunut Östermyra-päivien lapsillekin sopivaa ohjelmaa,
joten otin asiaksi jo hyvissä ajoin meikkasin viikonlopun kalenteriin
Tapahtuman merkeissä viitattiin parkkipaikka ja sieltä
mihin mennä ja mistä löytyy kartta ja ohjelma.
Ekaksi suunnattiin kuvassa näkyvään
punamultaisen ladon takana olevaan rakennukseen.
Sieltä löytyi kivinäyttelyä, tietoa soista ja turpeesta,
jotka tenavat tais juosta läpitte.
Mutta sitte tuli vastaan huone,
jonka seinät oli täynnä täytettyjä lintuja, eläimiä, kaloja.
Lattialla oli vitriinejä ja laatikostoja,
Joista löyty munia, luurankoja jne.
Oikein luvan kans sai kronata ja tutkia laatikkoja ;D
Perhoskokoelmakin oli hieno.
Törnävän kartanon pääsalissa oli alkamassa jokin esitys,
mutta ehdimme käydä kiertelemässä ylellisen yläkerran.
Vaaleanpunaisista rakennuksista löytyi
apteekki ja
Pehtoorin tupa
Kivinavetan vieressä kentällä oli telttoja työpajoja varten,
maalattiin puukiekkoja, huovutettiin ja kirjoitettiin mustekynällä.
Kivinavetassa oli Suomi sata näyttely.
Paljon oli nähtävää, mutta paljon jäi näkemättäkin
vaikka useamman tuntia vierähtikin.
Ehkä tänne täytyy tulla toistekin :)
Kommentit