Siirry pääsisältöön

Sivustavedettävä

 Olen joskus kertonutkin miten meidän perhe ja
 vanhempani on kovia heittämään vanhoja tavaroita pois.
 Jos ei tarvi niin poispois ja kiertoon.
Kahden, kolmen puuseppä suvun jäljiltä 
luulisi meiltäkin löytyä yhtä sun toista talonpoikashuonekalua,
 mutta ei! :D


Onneksi suvusta löytyy niitä jotka säästäneetkin,
muuton yhteydessä siivousurakka oli aikamoinen,
mutta.... :)


"No mihinkä sä sen laitat? Sopiiko se teille johonkin?"
"En mä nyt vie tie, en arvannut että mulla olis mahdollisuus moinen saada,
enkä mä nyt jaksa ja ehdi miettiä. Ei sitänyt samantien tarvi edes entisöidä.
Esikko voi tehdä sen vaikka koulus ja jos ei muuta niin pianhan tuosta alkaa lapsukaisia muuttaa omilleen ja tarvii huonekaluja...."


Kaunis sivustavedettävä jossa oma äiti on nukkunut 
 rakkaan isänäitinsä vieressä.

Eikö siinä ole jo sellasta tunnearvoa ja perhehistoriaan,
että kannattaa muuttaa vähän tapojaan ja ottaa se säilyttääkseen
 vaikka heti ei ole käyttötarkoitusta osoittaakkaan!?!


Mäntytolupesun jälkeen se nyt kannettiin ens hätiin verannalle tuulettumaan,
kaunis noinkin, mutta kaipaa tikkujen ja hieman unkaisen hajun takia
maalia pintaa.... valkoista tai vaalean turkoosia ;)
Jälkimmäinen on muuten isännyksen ehdotus!


Meille tarjolla oli myös vanhan tuvan kokilta löytynyt
 isovanhempien olkkarin tammiviilulipasto.
Tosi huonossa kunnossa, mutta vaikka taas esikon koulutyöksi
ja sitten oman tuvan eteisen lipastoksi?


Mielestyäni ihanan ilmava korkeine jalkoineen.

Joku historia tälläkin, sen sijaan,
että ostaisi kirpparilta vastaavan kympillä.



Siinä ne nyt odottaa tekijäänsä
ja ilahduttavat kauneudellaan :)

Maaka



Kommentit

PirjopauliinaL sanoi…
Tuo sivustavedettävä on niin kaunis!
tinttarus sanoi…
Oi, kaunottaria! Meillä isoisävainajani vanha tamminen työpöytä,jonka muistan ,kun olin lettipääpikkutyttö,joka vietti aikaa isovanhempien leluliikkeen takahuoneessa samaisen pöydän äärellä piirrellen....
Anonyymi sanoi…
Voi mitä aarteita! Pitäkää hyvä huoli noista ihanuuksista. Itse olisin ikionnellinen jos saisimme tuommoisia ikea-mööpeleiden tilalle..
terv. Marika
Voi aaaawwww!!!Sydän lepattaa tuolle vieläkin ja hihkaisin oikein riemusta kun miehesi oli heittänyt ilmaan sen turkoosin värin ehdotuksen, se ois niin ihana ja erilainen!! Ja jos nyt eka tuunaat sen turkoosiks niin sittenhän sen voi kyllästyessään maalata valkeaks ja ootappa vaan kun vähän kuluttelet pintaa niin sieltä täältä pilkottaa turkoosia alta, taas niin mahtavaa, en malta odottaa!!!
Metsäntyttö sanoi…
Aivan ihana tuo sänky jo sinällään, mutta suvun historia siitä tekee vielä kiinnostavamman! Eikä ole hullumpi tuo lipastokaan.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Diy saippua ja nestesaippuaa

Olin syksyllä kansalaisopiston saippua kurssilla, ja tein urakalla useammanlaista saippuaa näiden kahden laadun lisäksi. Muutaman viikon päästä siitä tormäsin litran oliiviöljypulloihin 0,50e kpl, joten sitten pidin vielä saippuapajan kotonakin 😄 Meillä on suihkussa käytössä palasaippua. Ne on virkkaamissani pussukoissa, joissa niitä on kätevä käyttää ja sitten ripustaa hygienisesti kuivumaan. Näin korona aikana nestesaippua kului kovasti käsiä pestäessä ja ne myös kuivattivat käsiä. Joten päätin kokeilla onnistuisiko nestesaippua itsetehdystä palasaippuasta. Raastoin perusohjeella tehtyä palasaippuaa ja yhden hunajasaippouan lisäksi. Saippuaa oli muuten nautinto raastaa,  just täydellinen koostumus. Tutkin ohjeita netistä ja valitsin yksinkertaisimman. Koska vesi on nestesaippuassa se pilaantuva osa, keitin sitä vähintään viis minuuttia ja annoin jähtyä. Ohjeeksi tästä ei nyt sitten kuitenkaan ole, sorry! Oon tehnyt nyt kaks kertaa. Ekalla kertaa jotain litra vettä ja desi saippu...

Joulu saapuu jokaiselle

Perhekerhosta jäi päähän soimaan tämä laulu : Piparin tuoksua, tonttujen juoksua, siinäkö joulu on? Kiirettä huisketta, salaisuuskuisketta, siinäkö joulu on? Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja, seimen luona annetaan. Tähti ja kuusi, lyhtykin uusi, siinäkö joulu on? Lapsenko juhlaa, paljon kun tuhlaa, siinäkö joulu on? Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulun lahja seimen luona annetaan. *** Jukka Salminen Lasten esittämänä youtubesta Posti toi minulle eilen tälläisen jouluisen pussukan: Minulla oli onnea Viivun arpajaisissa :) Sisältä löytyi lisää ihania yllätyksiä! Meillekin tuli nyt eka maileg, suloinen tonttutyttö. Oi-joi! Viikko sitten pitelin pikkunisseä kädessä, mutta laskin takaisin. Nyt se pitää varmaan hakea, sillä Ennnikin sanoi: Äiti, onko sulla tälle kaveri? ;D Ja nyt on sitten mun arpajaisten vuoro :) Miettimyksessä päädyin seuraaviin arpajaissääntöihin: (mahtipontista ;D) Koska en edelleenk...

Mä kanssa paimenten

Mä kanssa paimenten  käyn seimen äärehen,  käyn lasta katsomaan,  mä olkivuoteessaan,  mun tähteni syntyi Hän tänne. Mä kanssa enkelten  nyt laulan kiitoksen,  kun Herra armossaan  tuo rauhan maailmaan,  myös mulle Hän rauhansa antoi.  Meillä ei juuri tuvassa joulutunnelma lisäänny, mutta mielessä ja puuhissa kylläkin joulumyyjäisvalmistelujen myötä. Tähän seimiaiheeseen jäin kiinni viime vuonna  ja olen siihen edelleen aivan rakastunut. Tontut olisivat myyvempiä, mutta näitä haluan tehdä. Noitten kolmiovinen alkuperäinen idea oli sellainen kuusijuttu, mutta tämmönen idea niistä jalostui. Meillä Suomessa, kristitty maa vaikka olemmekin, ei seimi asetelmia juuri ole tarjolla, sillä ilmeisesti ei juuri kysyntääkään ole? Pinterestissä mulla on taulu, jonka nimi on nativity, koska en keksinyt sille suomenkielellä parempaa nimeä. Mutta ei selvästi kääntäjäkään?! Sanan...