Vielä hääyksityiskohdista

Mua odottais nuorten häiden suhteen vielä yksi kunnia tehtävä:

kuvakirjojen teko.

Siihen valmistuessa, selailin kuvia

ja jaan teillekin vielä joitain yksityiskohtia.

Kirkon ja juhlapaikan käsiohjelmasta jne

Keittiön pöytä oli toista viikkoa askartelutyömaa.

Onneksi kakut onnistui tehdä hääparin uudessa keittiössä ;D

Sulhasen äidin meidän pyynnöstä tekemät

boheemit asetelmat, paapan meidän äihin tekemien kukkapaalujen päällä.

Tämä isoäitini ryijy oli myös meidän alla 

samassa paikassa kun meidät vihittiin.

Jotain vanhaa oli myös minun huntu, 

joka oli Esikolla vihkimisen ajan.

Huom sydän on vain nimien peittona  :D

Teeman mukaisesti kirkko- ohjelma oli taiteltu pitkän omaisesti

  ja sisältä löytyi laulujen sanat.

Vihkimään nuoret olivat pyytäneet perhetutun, äitini rakkaan ystävän,

joka on monessa ollut mukana perheidemme elämässä.

Raamatun sanan lukijaa yhdessä miettiessämme päädyimme pyytämään seurakuntaamme 

muutama kuukausi ennemmin valittua pastori.

Hän sattumoisin oli Esikon ”rippipappi” eli 

seurakuntaleirinjohtaja Kiponniemessä. 

Nuoret olivat heillä vierailleenkin ja yhteistyötä nuorteniltojen aloittamisen suhteen rakentaneet.

Näin häissä oli sitten peräti kaksi pastoria

ja yhdessä siunasivat avioliiton. 

Ei mikään vapaakirkollinen perinne, vaan vapaus tehdä tilaisuudesta oman näköinen.

Mun ja M avioliiton siunauksen tuli silloin aikoinaan kummankin vanhemmat mukaan.

Liekö? ;) herkkubuffet tieto vaikuttanut että

ruuan jälkeen ensimmäisen lauluesityksen jälkeen kuului salissa hellällä äänellä 

sulhaspojan/pikkuveljen sanat:

”Mun on nälkä! Koska syörähän?!” 

Tämän puuhakirjan tiedostan morsian löysi fb ryhmästä jossa joku

Ihana morsian oli sen toistenkin iloksi jakanut.

Tätä meidän puuhapetterit ehtivät tekemään toki vasta siinä vaiheessa kun siivoilin 

tavaroitamme pois. Hyvä homma siihen kohtaan.

Jatkoa seuraa :) 

Maaka