Mua odottais nuorten häiden suhteen vielä yksi kunnia tehtävä:
kuvakirjojen teko.
Siihen valmistuessa, selailin kuvia
ja jaan teillekin vielä joitain yksityiskohtia.
Kirkon ja juhlapaikan käsiohjelmasta jne
Keittiön pöytä oli toista viikkoa askartelutyömaa.
Onneksi kakut onnistui tehdä hääparin uudessa keittiössä ;D
Sulhasen äidin meidän pyynnöstä tekemät
boheemit asetelmat, paapan meidän äihin tekemien kukkapaalujen päällä.
Tämä isoäitini ryijy oli myös meidän alla
samassa paikassa kun meidät vihittiin.
Jotain vanhaa oli myös minun huntu,
joka oli Esikolla vihkimisen ajan.
Huom sydän on vain nimien peittona :D
Teeman mukaisesti kirkko- ohjelma oli taiteltu pitkän omaisesti
ja sisältä löytyi laulujen sanat.
Vihkimään nuoret olivat pyytäneet perhetutun, äitini rakkaan ystävän,
joka on monessa ollut mukana perheidemme elämässä.
Raamatun sanan lukijaa yhdessä miettiessämme päädyimme pyytämään seurakuntaamme
muutama kuukausi ennemmin valittua pastori.
Hän sattumoisin oli Esikon ”rippipappi” eli
seurakuntaleirinjohtaja Kiponniemessä.
Nuoret olivat heillä vierailleenkin ja yhteistyötä nuorteniltojen aloittamisen suhteen rakentaneet.
Näin häissä oli sitten peräti kaksi pastoria
ja yhdessä siunasivat avioliiton.
Ei mikään vapaakirkollinen perinne, vaan vapaus tehdä tilaisuudesta oman näköinen.
Mun ja M avioliiton siunauksen tuli silloin aikoinaan kummankin vanhemmat mukaan.
Liekö? ;) herkkubuffet tieto vaikuttanut että
ruuan jälkeen ensimmäisen lauluesityksen jälkeen kuului salissa hellällä äänellä
sulhaspojan/pikkuveljen sanat:
”Mun on nälkä! Koska syörähän?!”
Tämän puuhakirjan tiedostan morsian löysi fb ryhmästä jossa joku
Ihana morsian oli sen toistenkin iloksi jakanut.
Tätä meidän puuhapetterit ehtivät tekemään toki vasta siinä vaiheessa kun siivoilin
tavaroitamme pois. Hyvä homma siihen kohtaan.
Jatkoa seuraa :)
Maaka
Kommentit
Meillä on ollut kolmen pojan häät. Jokaisella omanlaiset, jokainen teki tyyliinsä ihan ikiomat juhlansa, vaikka mekin olimme apuna tavalla tai toisella.